BERLIINI Viikonlopun ajan näytti, että eurooppalaiset ovat vain sivustakatsojia Yhdysvaltojen ja Israelin Iran-iskuissa.
Sunnuntai-iltaan mennessä ääni kellossa muuttui, kun Iran alkoi vastata hyökkäykseen laajoilla ohjus- ja drooni-iskuilla useita Persianlahden maita kohtaan.
Eurooppalaisten alunperin lähinnä epämukavana pitämä hyökkäys Iraniin vaihtui haluksi toimia yhdessä Yhdysvaltojen ja Israelin kanssa.
Maanantaina jo keskusteltiin, voisivatko eurooppalaisetkin sotkeutua Iranin sotaan. Kokosimme yhteen, mitä voi olla edessä ja mitä sodasta ajatellaan eri maissa.
”Mahdollisia puolustautumistoimia”
Saksan liittokansleri Friedrich Merz, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Britannian pääministeri Keir Starmer kertovat julkilausumassaan olevansa kauhuissaan Iranin ”mielivaltaisista ja suhteettomista ohjusiskuista liittolaisia ja näiden sotilaita vastaan”.
Lausunnon olennaisin kohta kuuluu: ”Ryhdymme toimiin puolustaaksemme omia ja liittolaistemme etuja alueella, mahdollisesti tarvittavilla oikeasuhtaisilla puolustustoimilla tuhotaksemme Iranin kyvyn laukaista ohjuksia ja drooneja.”
Saksa, Ranska ja Britannia voisivat siis ryhtyä toimiin Irania vastaan, vaikkakin aluksi lähinnä tarjoamalla logistista tukea.
Britannia otti johdon
Britannia ehti jo ensimmäiseksi. Starmer ilmoitti sunnuntaina, että Yhdysvallat saa käyttää brittiläisiä tukikohtia sotilasoperaatiossa.
Toistaiseksi kyseessä on vain puolustautuminen. Brittisotilaat eivät osallistu hyökkäystoimiin.
Starmerin mielestä Iran asettaa britit ja heidän liittolaisena alueella valtavaan vaaraan.
– Persianlahden kumppanimme ovat pyytäneet meitä tekemään enemmän heidän puolustamisekseen, ja minun velvollisuuteni on suojella brittien ihmishenkiä.
Ranska korkeassa valmiustilassa
Myös Ranska aikoo lisätä sotilaallista läsnäoloa alueella sen jälkeen, kun Iran iski sunnuntaina drooneilla Ranskan laivastotukikohtaan Abu Dhabissa. Alueella partioi noin 900 ranskalaista sotilasta.
Ranskalla on puolustussopimuksia useiden alueen valtioiden kuten Yhdistyneiden arabiemiraattien, Qatarin ja Kuwaitin kanssa. Kaikki nämä maat ovat olleet Iranin kohteena.
Le Monde -lehden mukaan ranskalaiset Rafale-hävittäjät tuhosivat jo viikonloppuna drooneja, kun iranilainen Shahed-drooni oli osunut tukikohtaan. Kaikki Ranskan turvallisuusjoukot ovat nyt ”korkeassa valmiudessa”.
Saksa ei liity sotatoimiin vaan puolustaa
Saksan asevoimat taas joutuivat tulituksen kohteeksi, kun Iran iski tukikohtiin Al-Azraqissa Jordaniassa. Siellä on noin sata saksalaista ilmavoimien sotilasta. Kukaan ei loukkaantunut.
Merz kommentoi iskuja tiedotustilaisuudessa sunnuntaina. Hän totesi, että Saksan ja Euroopan tapa tyytyä tuomitsemaan Iranin ihmisoikeustilanne on ollut tehoton.
– Tämä johtuu siitä, ettemme olleet valmiita puolustamaan perustavanlaatuisia etujamme tarvittaessa sotilaallisesti.
Merz korosti, että Saksa ei aio liittyä suoraan sotatoimiin, mutta puolustaa omia joukkojaan ja kansalaisiaan.
Euroopassa jako kolmeen ryhmään
Eurooppalaisten hidas vastaus noudattaa tuttua kaavaa.
Reaktiot mantereella ovat olleet yhdistelmä tuomitsemista ja omien maiden puolustamisen sekä diplomatian korostamista. Jälleen kerran eurooppalaisten ulostulot ovat myös keskenään ristiriitaisia.
Samaan aikaan kun osa jäsenmaista harkitsee sotilallista osallistumista, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa kehottavat ”äärimmäiseen pidättyvyyteen”.
Euroopan maat voikin jakaa karkeasti ottaen kolmeen ryhmään Iran-asiassa.
- Britannian, Ranskan ja Saksan kovinta linjaa kannattavat Puola, Baltian maat, Hollanti, Tšekki ja Tanska. Ne hyväksyvät myös sotilaallisen torjunnan ja pelotteen.
- Suomi kuuluu keskilinjan tasapainottajiin, jotka tuomitsevat Iranin vastaiskut, mutta korostavat diplomatiaa ja varovat sodan laajentamista. Samaan ryhmään lukeutuvat myös Italia, Ruotsi ja Belgia. Myös EU:n edustajat painottavat tätä kompromissilinjaa.
- Kaikkein varovaisimmat maat epäilevät kaikkia sotilastoimia. Näitä maita ovat tällä erää Espanja, Irlanti, Itävalta ja Unkari. Ne korostavat EU:n roolia välittäjänä.
Espanjan sosiaalidemokraattinen pääministeri Pedro Sanchez on jopa kutsunut Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäystä Iraniin perusteettomaksi ja vaaralliseksi.
Euroopan jakoon syynsä
Eurooppalaisten maiden erilaisia näkökulmia muovaavat muun muassa sotilaalliset kyvyt. Suuret sotilasmaat ovat aktiivisempia, kun taas pienet maat kuten Itävalta keskittyvät diplomatiaan.
Maantiede ja sijainti kartalla vaikuttavat linjaan. Itä-Euroopan maat kuten Puola ja Baltian maat suhtautuvat puolustautumieen yleensä tiukimmin.
Asennoitumista säätelee myös poliittinen kulttuuri: osa maista kannattaa aktiivista sotilaallista pelotetta, kun taas jotkut haluavat ratkaista konfliktit diplomaattisesti.
Merz puhuu Trumpin kanssa Euroopan roolista
Saksan liittokansleri Friedrich Merz lähtee maanantaina Washingtoniin. Hän on ensimmäinen eurooppalainen johtaja, joka keskustelee Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin kanssa Lähi-idästä ja siitä, mikä Euroopan rooli voisi olla.
Saksan ulkoministeri Johann Wadephul sanoi sunnuntai-iltana keskusteluohjelmassa, että kaikkien on valmistauduttava konfliktiin mahdollisesti pitkäänkin kestoon.
EU-päättäjät kokoontuivat jo sunnuntaina ja kokoontuvat myös tällä viikolla monissa eri kokoonpanoissa.