Maailman suurimmalla näyttämöllä ne, jotka vaikuttavat vahvimmilta, saattavat silti taistella näkymättömiä sisäisiä taisteluita. Inhottava nettiviha hyökkää mielen kimppuun, ja pelko houkuttelee sen pimeyteen, vaikka kuinka yrittäisi pysyä järjissään läpi ylitsepääsemättömän paineen. Kaikki kasaantuu näiden hetkien vilahtaessa silmien edestä, mikä johtaa väistämättömään romahdukseen.

Taitoluistelun yhdysvaltalainen supertähti Ilia Malinin sai seuraajansa huolestumaan julkaisemalla sosiaalisessa mediassa hätkähdyttävän päivityksen olympialaisten epäonnistumisen jälkeen.

Malinin, 21, romahdusta jäällä seurasi toinen USA:n megatähti, telinevoimistelija Simone Biles. Biles oli itse vastaavassa tilanteessa Tokion olympiakisojen aikaan vuonna 2021. Hän oli silloin 24-vuotias.

Biles vetäytyi olympiakisojen joukkuekilpailusta kesken kaiken ja ilmoitti kärsineensä henkisistä paineista.

Malininin ja Bilesin kaltaiset supertähdet ovat osa laajempaa ilmiötä, jossa urheilijat kertovat omasta henkisestä haavoittuvuudestaan sosiaalisessa mediassa entistä avoimemmin.

Supertähtien someavautumiset: rohkeutta vai riski?

Sekä Biles että Malinin olivat USA:n ykkössuosikkeja olympialaisten kultamitalisteiksi. He tulivat kisoihin lajiensa supertähtinä, joiden odotettiin voittavan ylivoimaisesti.

Molemmat kantoivat harteillaan valtavia sisäsiä ja ulkoisia menestyspaineita. Henkinen kantti ja jaksaminen olivat koetuksella. Malinin ja Biles kertoivat ongelmistaan avoimesti sosiaalisessa mediassa, mikä teki heistä samalla rohkeita esikuvia, mutta myös alttiita kommenteille ja nettikiusaamiselle.

Urheilupsykologian ammattilainen Monna Arvinen-Barrow kertoo, että sosiaalisen median vaikutus urheilijan henkisiin paineisiin on hyvin yksilöllistä. Arvinen-Barrow työskentelee proferssorina Wisconsinin yliopistossa Milwaukeessa.

– Joillekin sosiaalinen media voi antaa energiaa ja voimaa, toisille se voi olla pahasta, Arvinen-Barrow toteaa.

Hänen mukanansa Yhdysvalloissa huippu-urheilijat saavat koulutusta sosiaalisen median käyttöön sekä median kanssa toimimiseen. Osa urheilijoista antaa sosiaalisen median jonkun muun hoidettavaksi, toiset eivät ole somessa ollenkaan.

– On tärkeää, että urheilija itse päättää, miten hän haluaa sosiaalista mediaa hyödyntää. Kenenkään ei pidä myöskään jäädä yksin esimerkiksi somekommenttien kanssa, joten luotettavat tukijoukot ovat tarpeen.

Yksin kriittisten katseiden kohteena

Taitoluistelun ja telinevoimistelun kaltaisissa esteettisissä lajeissa urheilija on usein yksin ison yleisön edessä. Se tekee näistä lajeista poikkeuksellisen moneen muuhun urheilulajiin verrattuna.

Taitoluistelussa täysi katsomo huokaisee, kun luistelija kaatuu. Telinevoimisteluhallilla on hiirenhiljaista, kun voimistelija tekee puomiohjelmaansa. Jokainen katsoja näkee, jos voimistelija putoaa puomilta.

– Jos koripallokentällä henkinen kantti romahtaa tai tulee virhe, sieltä voi poistua. Uimarin vierellä on muita kisaajia, joten yhden urheilijan tekeminen ei nouse niin selkeästi esille, Arvinen-Barrow sanoo.

– Kun olet kaiken keskellä yksin haavoittuvaisena, se näkyy paremmin ulkopuolisille.

Jos virhe tapahtuu suorituksen alussa, voi pahan kierrettä olla vaikea katkaista. Silloin voi tapahtua totaalinen romahtaminen, kuten Ilia Malininille Milano-Cortinan olympialaisissa. Malinin itse kertoi pahoista ajatuksista, jotka valtasivat hänen mielensä kesken kisasuorituksen.

– Urheilijan ajatukset voivat kiertää kehää. Joku ei pääse virheestä ajatuksissaan eteenpäin, toista voi ärsyttää katsojan sininen takki, joka näkyy aina ohi luistellessa, Arvinen-Barrow kertoo.

– Fyysisiä syitä ja oireita henkisiin paineisiin on monenlaisia. Kehon jännitystila vaikuttaa lajeissa, joissa asento on tärkeä. Asento ei ole jännityksen takia sama kuin harjoituksissa ja silloin liike ei onnistu.

Jenni Saarinen ei tuntenut kuuluvansa isoille areenoille

Monet urheilijat ovat erityisen tarkkailun alla nimenomaan olympialaisten aikana. Esimerkiksi Suomessa taitoluistelijat saavat esiintyä tavallisissa kisoissa melko rauhassa ilman suuren yleisön kriittisiä katseita. Ylen olympiasisällöt Milano-Cortinan talvikisoista tavoittivat televisiossa Finnpanelin mukaan 4,5 miljoonaa suomalaista, joten yleisön kiinnostus on eri tasolla.

Taitoluistelija Jenni Saarinen edusti Suomen Pekingin talviolympialaisissa vuonna 2022. Sijoitus oli 25:s. Uransa jo lopettaneen Saarisen mukaan hänen huippusuoritustensa tielle tulivat yliyrittäminen ja kova halu onnistua. Hän ei halunnut tuottaa pettymystä muille.

– Kuulostaa ihan typerältä, mutta minulla oli välillä arvokisoissa olo, etten kuulu niille isoille areenoille, Saarinen kertoo.

– Mietin myös liikaa, että jonkun hypyn on pakko onnistua, sijoitusta pitää nostaa tai pitää samana. Omat odotukset olivat kovat sekä suoritusta että ohjelmaa kohtaan. Olisi pitänyt vain olla ylpeä siitä mitä on ja mitä osaa.

Esteettisissä taitolajeissa paineita tuo myös ulkonäkö. Esimerkiksi taitoluistelussa ja voimistelussa lajikulttuuri on täydellisyyteen pyrkivä.

– Urheilijat saattavat kokea, että heidän pitää olla tietyn näköinen ja kokoinen. Näissä lajeissa urheilijoilla on enemmän taipumusta perfektionismiin ja syömishäiriöihin, Arvinen-Barrow sanoo.

– Kun lajissa ei arvioida vain tekniikkaa tai nopeutta, vaan urheilu ja taide yhdistyvät, kokonaisuus voi olla vaikea hahmottaa.

Urheilijat eivät enää piilottele psyykkisiä haasteitaan

Malinin ja Bilesin lisäksi moni muukin amerikkalaisurheilija puhuu sosiaalisessa mediassa avoimesti mielenterveyden merkityksestä urheilussa. Uimarit Michael Phelps ja Allison Schmitt sekä taitoluistelija Amber Glenn ovat tärkeitä urheilijoiden henkisen terveyden puolestapuhujia.

Hiljattain yhä useampi suomalaisurheilija on kertonut julkisuudessa kamppailustaan erilaisten henkisten murheiden ja mielenterveysongelmien kanssa. Tennispelaaja Emil Ruusuvuori on jakanut kokemuksiaan paniikkihäiriöistään, ja hiihtäjä Krista Pärmäkoski on kertonut omista suorituspaineistaan ja motivaation vaihteluista.

Vuonna 2020 julkaistussa Satu Kasken johtamassa tutkimuksessa todettiin, että erityisesti aktiiviurheilijoilla oli erilaisia mielenterveyden oireita, joista ahdistusta ja masennusta esiintyi noin neljänneksellä urheilijoista.

Samanlaisia trendejä on löydetty myös kansainvälisissä tutkimuksissa, joiden perusteella mielenterveysongelmia esiintyy noin 20–35% urheilijoista. Nämä luvut ovat korkeampia kuin kantaväestössä. Erityisesti naisurheilijoiden keskuudessa esiintyy enemmän mielenterveysoireita kuin naisilla yleensä.

– Yhdysvalloissa urheilijat eivät enää piilottele sitä, että käyvät urheilupsykologilla. Se ei ole häpeä, vaan enemmänkin sitä suositellaan myös muille. Urheilijat ovat tärkeitä esikuvia ja sanansaattajia puhuessaan mielenterveyden tärkeydestä, Arvinen-Barrow arvioi.