Imatran kylpylä tekee kaikkensa toiminnan jatkumiseksi.

Kylpylä ja sen omistava taustasäätiö Etelä-Karjalan kuntoutumissäätiö hakeutuivat molemmat syyskuussa yrityssaneeraukseen. Se on yhä kesken.

Kylpylän toiminta jatkuu kuitenkin normaalisti.

Vuonna 1985 valmistuneella Imatran kylpylällä on suuri merkitys koko kaupungille. Se on yksi Suomen tunnetuimmista kylpylöistä, merkittävä matkailukohde sekä majoituspaikka monille Etelä-Karjalan tapahtumille.

Imatran kylpylän mukaan hiihtolomakausi oli onnistunut. Kävijämäärä oli odotetulla tasolla ja helmikuun viimeinen viikko jopa hieman sen yläpuolella.

Kylpylä ei paljasta lukuja, mutta sanoo, että hiihtoloma-ajan kysyntä on vakiintunut koronavuosien jälkeen.

– Kysyntää ovat tukeneet Imatran ja Lappeenrannan rajalla sijaitsevan Ukonrauhan matkailu- ja elämysalueen erilaiset talviaktiviteetit, kertoo toimitusjohtaja Ari Aspia.

Ensi kesäksi asiakkaat ovat tehneet varauksia tässä vaiheessa 30 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Päättäjät tiedostavat heikkoudet

Imatran kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Emilio Urpalaisen (vihr.) ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna Helmisen (kok.) mielestä Imatran kylpylän ja Etelä-Karjalan kuntoutumissäätiön tilanne on vakava.

Kylpylä työllistää 80 ihmistä, joiden huolen päättäjät jakavat.

– Tarvitsemme Imatralla joka ikisen työpaikan varsinkin tällaisena aikana, painottaa Helminen.

Urpalaisen mukaan kaupunki ei voi enää lisätä suoraa taloudellista panostusta kylpylään, vaan kylpylän on pystyttävä rakentamaan tulevaisuus omistajien, rahoittajien ja markkinaehtoisten ratkaisujen varaan.

Velkaisen kylpylän tilanne on hankala. Jotta asiakkaita riittää jatkossakin, tiloja on uudistettava.

– Jos kassavirta ei ole kunnossa, rahoittajat eivät sellaista toimintaa lähde rahoittamaan. Se rajaa investointimahdollisuuksia. Hyvät palvelut ja paljon maksavia asiakkaita on avain menestykseen, Helminen sanoo.

Imatran kaupunginjohtaja Matias Hildenin mukaan Imatran kylpylän yrityssaneeraus on harmillinen asia erityisesti velkojille, joihin Imatran kaupunkikonsernikin kuuluu.

– Samalla se auttaa vakauttamaan kylpylän taloutta, Hilden lisää.

Kohtuullinen hintataso

Kuntoutussäätiön puheenjohtaja Ilkka Nokelainen myöntää, että itärajan sulkeutumisen ja Ukrainan sodan vuoksi toimintaympäristö Etelä-Karjalassa sekä Suomen matkailussa ylipäänsä on muuttunut, kustannukset ovat nousseet ja kotimaisten kuluttajien ostokäyttäytyminen vaihtelee.

– Kylpylän kysyntä on kuitenkin pysynyt hyvänä. Sopeudumme tilanteeseen jatkuvalla kehittämisellä ja kustannustietoisuudella, kertoo Nokelainen.

Imatran kylpylän mukaan sen vahvuus on kohtuullinen hintataso sekä kylpylän Taikametsä-alue, jossa uimari aistii Saimaan luontoa ja vedenalaista maailmaa efekteineen.

– Vuoden 2024 liikevaihto osoittaa, että kylpylälle on kysyntää, Urpalainen sanoo.

Kylpylän liikevaihto vuonna 2024 oli 11,5 miljoonaa euroa.