Oulussa kehitetään tekoälyä, joka tunnistaa tunteita. Tekijöidensä mukaan se hakee vertaistaan maailmassa.

Nykyisin laajassa käytössä olevat tekoälytyökalut perustuvat kirjoitettuun dataan ja laajoihin kielimalleihin, mutta ne eivät osaa lukea ihmisten tunteita, apulaisprofessori Haoyu Chen kertoo.

Chen työskentelee Oulun yliopiston Hybrid Intelligence -tutkimusohjelmassa ja on osa tutkimusryhmää, joka kehittää edistynyttä tekoälymallia. Malli tunnistaa ihmisten käyttäytymistä ja hienovaraisia reaktioita, kuten mikroilmeitä.

Jos tekoäly osaisi tunnistaa ja tulkita tunteita, se voisi tarjota ihmisille oikea-aikaista ja yksilöllistä tukea esimerkiksi oppimisessa, työelämässä ja digitaalisissa ympäristöissä.

Jotta tutkimuskäyttöön kehitettyä konetta voidaan kouluttaa lukemaan ihmisten sanatonta viestintää, tarvitaan aineistoa. Tässä kohtaa mukaan astuvat Oulun yliopiston oppimistieteiden opiskelijat.

Opiskelijat tekivät ryhmätyötä, ja se videoitiin. Oulun yliopistossa kehitetty tekoälymalli analysoi videon ja antoi eri hetkien tunnetiloista kirjallisen analyysin.

Tämän jälkeen opiskelijat kävivät tekoälyn analyysin läpi ja antoivat sille palautetta sen mukaan, olivatko he tekoälyn tulkinnasta samaa vai eri mieltä.

Näin tekoälymallia opetetaan ja siitä rakennetaan hitaasti parempaa ja tarkempaa tunteiden tulkkia.

Näin tekoäly tulkitsi opiskelijoita

Koneella riittää vielä oppimista.

– Olen hirveän hymyilevä persoona. Siksi tekoäly oletti, että olin videolla tosi onnellinen ja tilanne oli minulle merkityksellinen, vaikka todellisuudessa minulla oli aivan perusilme kasvoilla, Matleena Haapakoski arvioi.

Lotta Härkönen piti tekoälyn tulkintaa kovin neutraalina, vaikka oma arvio tilanteesta oli paikoin toisenlainen.

– Oli kiva päästä vähän korjaamaan sitä, hän sanoo.

Mutta kuinka normaali ja rento opiskelijoille on tilanne, jossa heitä kuvataan?

– Piti tilanteeseen hetki totutella, mutta pystyin olemaan oma itseni, Fanny Ylikorkala arvioi.

Jatkossakin tarvitaan ihmisiä

Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä työelämässä, mutta niitä on vaikeaa ja työlästä analysoida, kertoo tutkimusohjelman tutkijatohtori Tiina Törmänen.

– Jos saamme tekoälyltä analyysivoimaa ja yhdistämme siihen ihmistutkijan osaamisen ja ymmärryksen, voimme alkaa tuottaa systemaattista tutkimustietoa, Törmänen sanoo.

Hänen tutkimuksensa tavoitteena on tunnistaa tunneilmaisun ja tunteiden säätelyn merkkejä, jotka voivat auttaa ihmistä luomaan tekoälyn avulla oppimista tukevan ilmapiirin reaaliajassa.

Kone ei ole tämänkään tekoälymallin myötä korvaamassa ihmistä, vaan kyse on näiden kahden yhteistoiminnasta.

– Meidän ymmärrystämme ja osaamistamme tarvitaan, erityisesti sosioemotionaalisissa tilanteissa, Törmänen sanoo.