Kuka perii ja kenet? Ja kenet perii hukka?

75 prosenttia suomalaisista ei tiedä, mitä tapahtuu vainajan omaisuudelle, jos toinen aviopuolisoista kuolee ja hänellä on lapsia. Näin kertoo tuore Lähi-Tapiolan kyselytutkimus.

Lähes puolet suomalaisista uskoo virheellisesti, että leski perii automaattisesti aviopuolison lapsiperheissä. Leski ei todellisuudessa peri mitään ilman testamenttia, mutta tasinkoon hänellä on oikeus.

Lähi-Tapiolan Henkiyhtiön johtaja Veera Lammi sanoo, että kyselytutkimuksen perusteella suomalaisissa perheissä vallitsee suuria harhaluuloja perintöasioista.

Leski ei lähtökohtaisesti peri mitään

Kyselyssä yleisin vastaus (36 %) oli, että vainajan omaisuus jaetaan puoliksi lesken ja lasten kesken. Alla oleva grafiikka näyttää, miten ihmiset vastasivat.

Uskomus ei pidä paikkaansa. Perintökaaren mukaan vainajan ensisijaisia perillisiä ovat rintaperilliset eli lapset ja heidän jälkeläisensä. Vainajan puoliso eli leski perii vain silloin, jos vainajalla ei ole lapsia – tai jos asiasta on määrätty testamentissa.

Lesken todellinen asema määräytyy osituksen kautta. Jos pariskunnalla ei ole avioehtoa, tehdään puolison kuoltua ositus, jossa omaisuudet lasketaan yhteen ja jaetaan tasan. Mutta kyseessä ei ole perintö.

Leski voi saada niin sanottua tasinkoa, jos hänen omaisuutensa on pienempi kuin edesmenneen puoliso, mutta tämä pienentää lapsille tulevaa perintöä. Jos leski on varakkaampi, hän ei saa tasinkoa.

– Tilanteet voivat olla tosi moninaisia riippuen siitä, onko uusioperhettä, onko testamentteja tehty, mitkä ovat omistussuhteet ja varallisuussuhteet, Lammi sanoo.

Avoparit erityisasemassa

Avoparien tilanne on selkeämpi kuin avioparien, mutta avopuolison asema on myös heikompi kuin aviopuolison.

Avopuoliso ei peri mitään ilman testamenttia, vaikka parilla olisi yhteisiä lapsia. Edes omaisuutta ei ositeta.

– Siinä mielessä avopuolison asema on erilainen kuin aviopuolison, Lammi sanoo.

Lammi kehottaa perheitä keskustelemaan perintöasioista etukäteen avoimen keskustelun kautta.

– Toivoisin, että niissä voisi olla semmoinen ajatus, että ne käydään sitä varten, että me turvataan meidän läheisiä. Ne voisi olla enemmän osa perheen normaalia talouden suunnittelua, hän sanoo.

– Meillä jokaisella olisi hyvä olla jonkinlainen peruskäsitys siitä, mihin se perintö on menossa ja paljonko sitä on tulossa.

Lähi-Tapiolan aiemman kyselytutkimuksen mukaan vain 19 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin.

Korjaus 4.3.2026 klo 13.25 otsikkoa muokattu, lisätty sana lapsiperheissä, jotta otsikko viittaisi selkeämmin jutun sisältöön.