Kansainvälisesti palkittu hämeenlinnalainen suklaamestari Kirsi Hyytiäinen joutuu hankkimaan suklaakeittiöönsä ensimmäisen suklaansulatuskoneen.

Yhden naisen suklaatehdas palkittiin alkuvuodesta toistamiseen Academy of Chocolate -järjestön kilpailussa Lontoossa.

Vuonna 2023 Hyytiäinen sai pronssimitalin siitepölyä hyödyntäneestä mehiläissuklaastaan ja tammikuussa tuli niin ikään pronssia tyrnillä ja korianterilla maustetusta Blondi-suklaasta. Palkinto tuli maustettujen valkosuklaalevyjen sarjassa.

Academy of Chocolate -kilpailuun osallistui viime vuonna 1500 suklaata yli 50 eri maasta. 24 eri kategoriassa jaettiin kaikkiaan mitaleita lähes 390 kappaletta.

Menestys on lisännyt Kirsin suklaayrityksen tuotteiden kysyntää. Hyytiäinen valmistaa artesaanisuklaansa Käsityötalo Willa Vaskissa, Hämeenlinnan Keskustalossa.

Suomalaiset pärjäävät suklaakisoissa. Esimerkiksi Porvoossa toimivan Pienen Suklaatehtaan toimitusjohtaja Peter Westerlund on palkittu useissa kansainvälisistä kilpailuissa, kuten myös Petris Chocolatea vetänyt Petri Siren. Hän tekee nykyään töitä suomalaisen suklaan viennin parissa.

Hämeenlinnasta suklaata lähtee eri puolille maailmaa

Tilauksia tulee nykyään myös ulkomailta. Suklaapaketteja on toimitettu Euroopan lisäksi Lähi-itään asti, usein viestin viejänä on joku ulkomailla asuva suomalainen. Iittalassa suklaata lähtee japanilaisten matkaan Finnish Design Collective -yhteisökaupasta. Saksan Hanaussa suklaan ystävät ostavat tuotteita Little Finland -putiikista.

Villa Waskissa ovesta tulee välillä suklaaturisti, joka on kuullut voittoisasta hämeenlinnalaissuklaasta.

– Nyt tilanne on se, että suklaan sulatuskone on välttämätön. Ilman sitä ei pääse eteenpäin, Kirsi Hyytiäinen hymähtää.

Tähän asti hän on valmistanut kaiken käsin, mutta jatkossa suklaamassaa tarvitaan enemmän ja siihen sulatuskone on hyvä apu.

Sattuma johti kansainväliseen tunnustukseen

Molemmat palkitut suklaat syntyivät sattumalta. Mehiläissuklaa sai alkunsa messuilla, kun Iittalasta kotoisin oleva mehiläishoitaja Teija Javanainen antoi Hyytiäiselle siitepölypussin käteen ja kehotti yhdistämään sen suklaaseen.

Tyrni-korianterisuklaan kehittäminen oli hitaampaa. Hyytiäinen tiesi heti, että tyrni yhdistyy hyvin makeaan karamellisoidun valkosuklaan kanssa, mutta kolmas elementti vaati etsimistä.

– Kokeilin monia vaihtoehtoja. Moni oli ok, mutta ei syntynyt lopullista naksahdusta.

Korianterin valinta varmistui juuri ennen suklaakilpailun määräaikaa Lontoossa.

Lapsuuden metsäretket näkyvät suklaissa

Hyytiäisen erikoisuus on suomalaisten luonnontuotteiden yhdistäminen suklaaseen. Idea juontaa juurensa lapsuuteen Janakkalassa.

– En tee mitään muuta, kuin mitä olen jo lapsesta saakka tehnyt. Silloin mentiin metsään ja kerättiin luonnonmarjat ja kuivattiin yrttejä.

Hyytiäinen käyttää suklaissaan muun muassa kuusenkerkkää, tyrniä, siitepölyä ja kantarellia. Raaka-aineet hän hankkii paikallisista hämäläisistä yrityksistä. Aronia vilahtaa puheessa pari kertaa. Ehkä sekin päätyy vielä suklaaseen.

– Meillä on upeat luonnon raaka-aineet, jotka täytyy vain saada jalostettua tuotteeksi. Meillä kaikilla on tässä tekemistä.

Arpajaisvoitto muutti elämän

Kirsi Hyytiäisen tie suklaamestariksi alkoi, kun hän osallistui Sveitsissä arpajaisiin. Paikallisten suklaavalmistajien kisassa hän voitti painonsa edestä suklaata. Näin hän pääsi vierailemaan vuoden ajan pienissä suklaaputiikeissa.

– Se muutti mun koko elämäni, muutti urani ja jätin siltä istumalta entisen työni, eli toimittajan työn.

Hän kouluttautui Ranskassa suklaamestariksi ja työskenteli Sveitsissä tunnetulla Lindt-suklaavalmistajalla. Yhtiöllä oli Geneven lentokentällä suklaakeittiö, jossa Hyytiäinen valmisti konvehteja kansainvälisten matkustajien silmien alla.

Suomessa ja Sveitsissä on vahva maitosuklaakulttuuri, kiitos alun perin Sveitsistä Suomeen saapuneen Karl Fazerin ansiosta. Hyytiäinen näkee myös eroja maiden välillä.

– Suomalaiset kokeilevat kaikkea jopa ennakkoluulottomammin kuin sveitsiläiset, jotka ovat hyvin perinteestä kiinni pitäviä.

Siksi tumma suklaa on nostanut meillä suosiotaan viime vuosina.