Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti maanantaina, että sotatoimet Irania vastaan jatkuvat neljästä viiteen viikkoa. Se on hieman pidempi aika kuin mitä öljytankkerilta kestää seilata Persianlahdelta Kiinaan.

Tämä kuvaa öljymarkkinoiden verkkaista rytmiä ja kaksitahtisuutta. Kriisi Lähi-idässä ei vaikuta välittömästi öljyn saatavuuteen, mutta se näkyy heti hinnoissa.

– Jos vertaa kansainväliseen tavaraliikenteeseen, niin öljymarkkinoilla operoidaan hyvin eri filosofialla, sanoo energia-analyytikko Vesa Ahoniemi.

Ahoniemi on työskennellyt energiayhtiö Fortumin toimitusjohtajan neuvonantaja ja öljy-yhtiö Nesteellä uusiutuvien energiamuotojen parissa. Hän toimii nyt uusiutuvan energian hankkeita kehittävän Windan kaupallisena johtajana.

Ahoniemi huomauttaa, että tavaraliikenteessä aikataulut ovat tiukkoja ja varastojen saldot pyritään optimoimaan mahdollisimman pieniksi. Öljymarkkinoilla aikatauluissa on joustovaraa, koska varastot ovat isompia kuin muilla aloilla. Tälle on syynsä.

– Öljymarkkinoilla on totuttu siihen, että aina tulee jotain ennakoimatonta, ja aina voi tulla sellaisia hintaliikkeitä, että kannattaa ottaa pidempi reitti sille laivalle tai myydä lasti jonnekin aivan muualle kuin alun perin oli tarkoitettu.

Markkinoilta löytyy siis joustoa enemmän kuin esimerkiksi tavaramarkkinoilta, jotka saattavat pysähtyä seinään, jos iso rahtialus päätyy poikittain vilkkaalle laivareitille.

150 tankkeria jumissa ja hinta nousee

Öljymarkkinoilla lasketaan nyt, kuinka paljon öljyä jää lähitulevaisuudessa saamatta.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että määrä voi nousta isoksi. Hormuzinsalmen läpi seilaa joka kuukausi noin 3 000 alusta. Ne kuljettavat noin viidenneksen kaikesta maailman öljystä. Lisäksi se on yhtä tärkeä merireitti nesteytetylle maakaasulle.

Nyt harva iso tankkeri uskaltaa kulkea salmen läpi, koska Iranin vallankumouskaarti on uhannut tuhota kaikki ohi pyrkivät laivat.

Ainakin viiden tankkerin kerrotaan vahingoittuneen ja kahden ihmisen kuolleen aluksiin kohdistuneissa iskuissa. Uutistoimisto Reutersin mukaan Persianlahdella on tällä jumissa tällä hetkellä noin 150 tankkeria.

Luottoluokittaja S&P Global arvioi, että sunnuntain aikana vain viisi tankkeria ohitti salmen. Jos tämä tahti jatkuu, jäämättä saattaa jäädä jopa 15 miljoonaa barrelia päivässä.

Viikko tai pari tätä olisi S&P Globalin mukaan historiallista. Sitä pidempi kestoinen salmen sulku olisi uuden aikakauden alku.

Länsimaat eivät enää ole riippuvaisia Lähi-idästä

Hormuzinsalmi on yksi tärkeimmistä öljyn kulkureiteistä. Sen takana ovat suuret öljymaat Saudi-Arabia, Irak, Iran, Arabiemiraatit, Kuwait ja Qatar.

Hormuzinsalmen läpi kulkevasta öljystä ja nesteytetystä maakaasusta yli 80 prosenttia päätyy Aasiaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Kiina, Intia, Japani ja Etelä-Korea ovat ensimmäisiä maita, joissa öljypula alkaa näkyä.

Mielikuva Lähi-idän öljystä riippuvaisista länsimaista ei siis pidä enää paikkansa. Tämä mielikuva vanheni viime vuosikymmenellä, kun Yhdysvallat alkoi tosissaan tuottaa liuskeöljyä.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa Hormuzinsalmen sulkeminen ei näkyisi pulana öljystä, vaan vaikutus tuntuisi enemmän yleisenä hintojen nousuna, kun polttoainekustannukset alkaisivat pikkuhiljaa nousta.

Öljyputket eivät vielä korvaa salmen liikennettä

Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit ovat yrittäneet vähentää riippuvuuttaan Hormuzinsalmesta rakentamalla maanpäällisiä öljyputkia Punaisellemerelle ja Omaninlahdelle. Nämä putket eivät tyypillisesti ole käytössä täydellä kapasiteetilla.

Öljy-yhtiö Saudi Aramco hallinnoi 1 200 kilometriä pitkää öljyputkea, joka kykenee Yhdysvaltojen energiavirasto EIA mukaan kuljettamaan 5 miljoonaa barrelia raakaöljyä päivässä. Vuonna 2019 yhtiö nosti väliaikaisesti putkiston kapasiteettia 7 miljoonaan barreliin, kun se otti yhden maakaasuputken öljyn siirtoon.

Arabiemiraattien rakentama öljyputkisto puolestaan kykenee siirtämään öljyä 1,8 miljoonaa barrelia päivässä.

Tänä vuonna Hormuzinsalmen läpi on kulkenut keskimäärin 21 miljoonaa barrelia raakaöljyä ja öljytuotteita päivässä.

Toisin sanoen putkia pitkin ei pystyttäisi kuljettamaan edes puolia Hormuzinsalmen kautta kulkevasta päivittäisestä öljystä.

Varjolaivasto voi lisääntyä Persianlahdella

Pohjanmeren Brent-viitehinta on noussut tällä viikolla jyrkästi. Tiistai-iltana yhden barrelin hinta ylitti 85 dollarin rajan. Jos hinta jatkaa nousuaan, jossain vaiheessa saavutetaan piste, että tankkereilla aletaan tehdä uusia riskilaskelmia.

– Kun tankkereille maksetaan riittävästi, niin kyllä osa alkaa ottaa riskejä, maksaa kalliimpia vakuutuksia tai jopa siirtyä varjolaivastoon ja näin öljyä alkaa jonkin verran tulla sieltä lävitse, sanoo Ahoniemi.

Näin kävi muun muassa venäläisen öljyn kanssa.

Ahoniemi painottaa, että varjolaivaston kautta läpi tihkuisi vain murto-osa kaikesta öljystä. Ne myös toisivat mukanaan useita riskejä, erityisesti ympäristöonnettomuuden riskin.

Ne kuitenkin loisivat pientä puskuria öljymarkkinoille.

– Tuolla on merellä valtavasti öljyä, jolla ei ole ostajaa, mutta jos hinnat nousevat riittävästi, niin hämärätkin lastit alkavat mennä kaupaksi, Ahoniemi sanoo.

Tällaisessa tilanteessa markkinoilla päätyy helpommin öljyä, jonka alkuperä ei ole selvä.

Ahoniemi arvelee, että tämä mekanismi voi olla yksi syy siihen, miksi öljyn hinta ei ole noussut vieläkin terävämmin. Markkinoilla toivotaan, että taloudelliset seikat hillitsisivät konfliktin eskaloitumista.

– Tässä ei hinnoitella mitään maailmanlopun skenaariota, koska uskotaan siihen, että Iranin hallinnossa – keitä siellä nyt onkaan jäljellä – on kuitenkin iso tarve olla aiheuttamatta suuria ongelmia isoimmille asiakkaille.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi Venäjän hyökätessä Ukrainaan öljyn hinta nousi yli sataan dollariin barrelilta.

Öljy on yhä tärkein raaka-aine

Öljyn merkitys maailmantaloudelle on pienentynyt vuosien saatossa. Sen rinnalle on noussut uusia hyödykkeitä, jotka ovat pienentäneet öljyn roolia. Yksi näistä on maakaasu.

Öljy on kuitenkin yhä maailmantalouden merkittävin hyödyke. Raakaöljymarkkinat ovat merkittävimmät raaka-ainemarkkinat maailmassa. Maakaasu, rautamalmi tai kupari eivät pääse lähellekään öljymarkkinoiden kokoa.

Ainoastaan amerikkalaiset teknologiayhtiöt pääsevät rinnalle ja ohi. Nykyhinnoilla siruvalmistaja Nvidia on markkina-arvoltaan hieman suurempi kuin vuoden öljytuotannon arvo.

Jos Nvidia pitää tekoälybuumin rattaita pyörimässä, öljy tekee yhä sitä samaa maailmantaloudelle. Jollain tavalla Nvidian suorittimet pitää saada Taiwanista maailmalle ja tämä ei onnistu vielä ilman fossiilisia polttoaineita.

Kuuntele Politiikkaradio, jossa aiheena Lähi-idän kriisin vaikutukset Suomen ilmastotoimille: