Suomessa tehdään noin kaksi itsemurhaa päivässä. Itsetuhoisuus tappaa Suomessa yli kolme kertaa enemmän kuin liikenne.

Vaikka itsemurhien määrä on saatu puolittumaan 1990-luvulta, on myönteinen kehitys pysähtynyt ja itsemurhakuolleisuus on maassamme yhä Pohjoismaiden korkeimmalla tasolla.

Pohjanmaan hyvinvointialue ja Suomen Mielenterveys ry (Mieli ry) ovat luomassa useiden toimijoiden verkostoa ja konkreettisia keinoja itsemurhien ehkäisemiseksi.

Vastaavia verkostoja on jo jonkin verran myös muualla Suomessa.

– Nykyään hyvin monet eri ammattiryhmät ovat tekemisissä itsetuhoisuuden kanssa ja tekisi mieli sanoa, että myös entistä tietoisemmin. Muun muassa poliisien toimintakulttuuri suhteessa itsetuhoisuuteen on nykyisin huippulaadukasta, Mieli ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksessa työskentelevä Harri Sihvola sanoo.

Nuorten itsetuhoisuus lisääntynyt

Harri Sihvola toimii nykyään myös kouluttajana ja kriisityöntekijänä, ja hän on seurannut tilannetta jo vuosikymmeniä. Hänen mukaansa keski-ikäisten suomalaisten miesten kohdalla itsemurhat ovat vähentyneet, mutta nuorten itsetuhoisuus taas on lisääntynyt.

– Nuorilla miehillä mennään edelleenkin alaspäin itsemurhakuolemissa, mutta nuorilla naisilla ei käytännössä laskua ollut ollenkaan. Muutamia vuosia heidän määränsä on jopa hieman kasvanut, Sihvola sanoo.

Sihvolan mukaan itsetuhoisuus koskettaa huolestuttavan nuoria.

– Kun aiemmin puhuttiin lukio- tai ammattikouluikäisistä, niin nyt käytännössä jo yläasteen ensimmäisistä luokista. Tiedän kyllä tapauksia myös alakoulun puolelta, Harri Sihvola sanoo.

Apua saa jo nytkin, mutta kaikki eivät tiedä miten

Yksi Pohjanmaallakin pitkään käytössä ollut menetelmä on Sveitsissä kehitetty Linity-lyhytinterventio, jota käytetään itsemurhaa yrittäneille.

Itsemurhien ehkäisykeskus on kouluttanut Linity -menetelmäosaajia Mieli ry:n kriisikeskusverkostoon eri puolille Suomea. Linityä käytetään myös hyvinvointialueen terveyspalveluissam, ja palvelu on ilmainen eikä siihen vaadita lähetettä.

– Pohjanmaan kriisikeskus on saamassa Linity -työntekijöitä yhden Vaasaan ja toisen Kokkolaan. Mutta hyvinvointialueella psykososiaalisissa palveluissa on jo kuusi uutta minun lisäksi koulutettua työntekijää, Pohjanmaan hyvinvointialueen psykiatrisen poliklinikan osastonhoitaja Maija Vuori kertoo.

Hänen mukaansa Linity pyrkii käsittelemään tapahtunutta itsemurhayritystä sekä ennaltaehkäisemään myös uusia yrityksiä. Vuori oli vuonna 2016 ensimmäisiä menetelmään Pohjanmaalla kouluttautuneita.

Miten verkosto tulee toimimaan?

Vaikka Pohjanmaan verkosto aloittaakin vasta toukokuussa, on yksi asia jo nyt selvä.

– Mahdollisimman monen on saatava tietoa, miten tätä puheeksi ottamista voi tehdä vähentääkseen riskiä itsemurhalle, Mieli Pohjanmaan mielenterveys ry:n puheenjohtaja Anne Salovaara-Kero sanoo.

Harri Sihvolan mukaan olisi hyvä olla perillä siitä, millaisia kokemuksia ja mahdollisia uusia ilmiöitä itsetuhoisuuteen liittyen on ilmassa.

– Esimerkiksi koulujen oppilasterveydenhuolto on hyvin kartalla siitä, että itsetuhoisuuteen liittyvä puhe ja ehkä toimintakin alkaa olla yleisempää yhä nuoremmilla ihmisillä, hän sanoo.

Tilaus tämänkaltaiselle verkostolle on näkynyt myös siinä, miten paljon Mieli ry saa yhteydenottoja.

– Meidän puhelin- ja verkkotoiminnoissa meillä oli viime vuonna keskimäärin 26 itsetuhoisuuteen liittyvää yhteydenottoa vuorokaudessa. Se on valtava määrä, Anne Salovaara-Kero sanoo.