Kansainvälinen matkailu on hitaassa kasvussa Saimaan alueella. Valtaosa alueelle suuntaavista ulkomaisista matkailijoista suuntaa Etelä-Savoon, joka tunnetaan mökkimaakuntana.
Yöpymistilastojen mukaan Saksasta, Ranskasta, Alankomaista ja Britanniasta matkustettiin maakuntaan viime vuonna enemmän kuin ikinä ennen. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä rekisteröitiin yhteensä 84 000, mikä vastasi 13 prosenttia kaikista matkailijoista.
Alueella yöpyvien kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden määrä lähestyy vuoden 2019 lukuja, mutta on vielä kaukana Venäjän matkailun huippuvuosista.
Venäläisten Suomen-lomat päättyivät, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sulki itärajan. Huippuvuonna 2013 Etelä-Savossa yöpyi 140 000 venäläistä.
Tässä jutussa kerromme, miltä Saimaan matkailun tulevaisuus näyttää. Juttua varten on haastateltu useita alan yrittäjiä ja kehitysyhtiö Miksei Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkistä.
Matkailujohtaja Häkkisen mukaan ulkomaisia vieraita ovat vetäneet Etelä-Savoon perinteiset mökkilomat ja viime vuosina rakennetut resort-kohteet, joissa on majoituksen lisäksi tarjolla monipuolisia ravintola- ja liikuntapalveluita.
Niihin lukeutuvat esimerkiksi kylpylähotelli Järvisydän ja Kuru Resort Saimaa Rantasalmella, Sahanlahti Resort Puumalassa ja Joroisiin rakennettu Pihlas Resort.
Toisaalta lomakylien ja kylpylöiden talousvaikeudet ovat saaneet merkittävästi palstatilaa kuluneen vuoden aikana.
Imatran kylpylä, Kruunupuisto Span omistava Punkaharjun kuntoutussairaalasäätiö ja Järvisydän ovat kaikki päätyneet yrityssaneeraukseen.
Bloggaajat ovat tuoneet näkyvyyttä
Saimaan matkailun tulevaisuus riippuu siitä, onnistutaanko alueelle houkuttelemaan ulkomaisia matkailijoita.
Haastateltavien mukaan suurin haaste on tunnettuus: kotimaassa ja Venäjällä Saimaan matkailulla on pitkä historia kylpylöineen ja höyrylaivaristeilyineen, mutta muualla Euroopassa alue on vieras.
Visit Finland markkinoi Suomea tällä hetkellä etenkin Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Isossa-Britanniassa. Budjetti on rajallinen, kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa.
Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa käytetään kansainväliseen matkailumarkkinointiin vuosittain yli kaksinkertainen summa.
Haastateltavat kuitenkin uskovat, että juuri markkinoinnin onnistuminen on vähitellen kasvattanut matkailijoiden määrää.
Saimaan kohteissa on viime vuosina kierrätetty matkanjärjestäjiä, toimittajia ja bloggaajia, joiden kirjoittamat jutut ja julkaisut ovat tuoneet näkyvyyttä.
Mikkeliläinen Tertin kartano sai tammikuussa 2024 merkittävän tunnustuksen, kun yhdysvaltalainen National Geographic valitsi kohteen yhdeksi vuoden vierailunarvoisista ravintolatimanteista.
Tertin liiketoimintajohtaja Lotta Luostarinen arvioi, että sillä oli suora vaikutus matkailijavirtoihin. Vuosi 2024 oli yritykselle hyvä.
Elämykset on paketoitava tuotteiksi
Markkinoinnissa Saimaan alueen valteiksi on nostettu hiljaisuus, puhdas luonto ja laadukas lähiruoka.
Niitä myydään matkailijoille, jotka ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneet hyvinvoinnista, paikallisesta kulttuurista ja autenttisista elämyksistä.
Yrittäjien mukaan myynnin lisääminen vaatii lisää tuotteita, kuten opastettuja risteilyjä ja luontoretkiä.
– Meidän kilpailuvalttimme on ainutlaatuinen järviluonto. Tuntuisi aika luontevalta rakentaa tuotteita sen ympärille, sanoo Järvisydämen toimitusjohtaja Markus Heiskanen.
Matkailuyrittäjä Paula Okkola vuokraa Puumalassa sijaitsevia mökkejä. Hän järjestää matkailijoille karjalanpiirakka- ja mustikkakukko-workshopeja, joissa valmistetaan ja syödään EU:n nimisuojan saaneita herkkuja.
Paula Okkolan mukaan helposti varattaville elämystuotteille on kysyntää:
Venäläiset turistit vierailivat Suomessa ympäri vuoden, mutta heidän lähdettyään matkailukausi on typistynyt kesäsesonkiin.
Yrittäjien mielestä Saimaan alueen olisi mahdollista hyötyä Lappiin virtaavista turisteista, jos tarjolla olisi talveen liittyviä elämyksiä ja tuotteita.
– Tulevaisuutta pitäisi alkaa rakentaa jäisten aktiviteettien ympärille, sanoo punkaharjulaisen matkailutila Naaranlahden yrittäjä Janne Hänninen.
”Pohjoismaat kovimmassa huudossa ikinä”
Ukrainan sota on vaikuttanut Itä-Suomen matkailun kehittämiseen monin tavoin. Aasian lennot ovat pidentyneet, koska reitit eivät kulje enää Venäjän ilmatilan kautta.
Markus Heiskasen mukaan maantiede saa monet matkailijat epäröimään, haluavatko he matkustaa sotaa käyvän maan naapuriin.
Toisaalta kansainväliset konfliktit voivat lisätä matkailua Euroopan sisällä.
– Pohjoismaat ovat parhaassa huudossa ikinä. Välimeren seudun kuumat kesät tuovat matkailijavirtaa tähän suuntaan, sanoo Heiskanen.
Koronavuosina etenkin Savonlinnan seudulla koettiin kotimaanmatkailun buumi. Sen jälkeen matkailijavirrat ovat kääntyneet jälleen kohti ulkomaita.
Yrittäjien mielestä kotimaanmatkailijoitakin on mahdollista houkutella lisää. Osa alueen kymmenistätuhansista mökkeilijöistä laskee tarkkaan, onko järkevämpää ostaa oma vapaa-ajanasunto vai vuokrata sellainen viikoksi tai pariksi.
– Toivon, että ihmiset ajattelisivat sitä ilmastotekona, että jätetään joku ulkomaanmatka tekemättä, sanoo mökkiyrittäjä Kaisa Ralli Sulkavalta.
Matkailuyrittäjä Paula Okkolan mukaan ideana on saada ihmiset tulemaan Saimaalle uudelleen ja uudelleen: