Tampereen kaupunkiseudun koululiikkumiskysely paljastaa, että aktiivinen liikkuminen koulumatkoilla vähenee jyrkästi lapsen siirtyessä yläkouluun ja erityisesti lukioon.

Lukiolaisista enää alle 20 prosenttia kulkee kouluun kävellen tai pyöräillen, vaikka matka olisi lyhyt.

Alakoululaiset ovat aktiivisimpia liikkujia. Ala- ja yläkoululaiset liikkuvat maksimissaan kolmen kilometrin koulumatkan useammin kävellen tai pyöräillen kuin lukiolaiset.

Erityisesti joukkoliikennettä, mutta jossain määrin myös mopoja ja henkilöautoja, siirrytään käyttämään ikäryhmän vaihtuessa, ei pelkästään matkan pidetessä.

Pyöräily väheni lukiolaisilla

Kulkutapojen muutokset vuosina 2018–2025 paljastavat eroja ikäryhmittäin. Pyöräilyn osuus kasvoi etenkin 1.–3.-luokkalaisten keskuudessa kaikilla enintään 10 kilometrin matkoilla.

Lukiolaisilla kehitys oli päinvastainen: pyöräilyn osuus lyhyillä matkoilla väheni 15 prosenttiyksikköä, kun taas kävelyn osuus kasvoi kahdeksan prosenttiyksikköä.

Julkisen liikenteen ja henkilöauton käyttö kasvoi lukiolaisilla erityisesti 4–10 kilometrin, mutta myös alle kolmen kilometrin matkoilla.

Turvattomuus ja viitseliäisyys rajoittavat liikkumista

Koulumatkojen koettu turvallisuus on Tampereen kaupunkiseudulla hyvällä tasolla. Silti useat tekijät rajoittavat aktiivista liikkumista.

Alakoululaisilla alle kolmen kilometrin koulumatkojen kulkemista kävellen ja pyöräillen rajoittavat eniten vaaralliset tienylitykset, vilkas autoliikenne ja koulureitin turvattomuus.

Ilkivalta tai pyörien varastaminen taas nähtiin rajoittavana tekijänä 4.–6.-luokilla ja yläkoulussa.

Yläkoulussa ja lukiossa merkittävimpien rajoitteiden joukkoon nousivat huono sää, viitseliäisyyden puute ja pukeutumiseen liittyvät haasteet.

Talvisin lisäksi kaikissa ikäryhmissä koulureitin huono ylläpito ja huono sää koettiin lihasvoimin liikkumista rajoittavana tekijänä.

Kyselystä ilmeni myös rajoitteita, jotka estivät kävelyn tai pyöräilyn kokonaan. Alakoulussa se oli useimmiten haluttomuus käyttää pyöräilykypärää, yläkoulussa ja lukiossa viitseliäisyyden puute.

Miten saada lapsi liikkumaan?

Kyselyraportti esittää useita toimenpidesuosituksia tilanteen parantamiseksi.

Erityistä huomiota tulisi niiden mukaan kiinnittää lukioikäisten liikkumisen lisäämiseen. Lukion oppilaista lähes puolet vastasi, ettei oppilaitoksen pihalla ole riittäviä liikkumismahdollisuuksia.

Liikkuva lukiolainen -verkosto on toiminut kolmen vuoden ajan, kertoo Lempäälän lukion rehtori Erno Tossavainen.

– Liikuntatutorit osallistuvat toimintaan ja yhdessä lukioiden kesken mietitään tapoja liikkumisen tuomiseksi päivän sisään. On välituntiliikuntaa, erilaisia turnauksia kouluissa ja koulujen kesken, ja pyritään aktivoimaan opiskelijoita järjestämään itselleen liikkumista päivään.

Verkostossa myös opettajille pyritään tuomaan erilaisia toimintamalleja, miten liikettä voisi lisätä oppituntien sisään.

Tampereen liikuntapalvelujen suunnittelija Kaisa Björn puolestaan kertoo, että liikuntaneuvontahankkeessa on Tampereella jalkauduttu oppilaitoksiin.

Muita suosituksia ovat liikenneturvallisuuden parantaminen alakoululaisten koulumatkoilla, koulupihojen aktiviteettien lisääminen ja liikkumisen motivointi esimerkiksi pelillistämisen tai kilometrikisojen avulla.

Liikunnallisen elämäntavan edistäminen on tulossa opetussuunnitelmiin valtakunnallisesti.

Koulukuljetukset maksavat yli seitsemän miljoonaa

Aktiivisen liikkumisen väheneminen heijastuu myös kustannuksiin.

Tampereen kaupunkiseudun esi- ja perusopetuksen koulukuljetusten kustannukset olivat vuonna 2024 yhteensä 7,37 miljoonaa euroa, mikä on lähes 1,5-kertainen määrä vuoteen 2020 verrattuna.

Vuoden 2025 kyselyyn vastasi yhteensä 21 517 koululaista ja opiskelijaa. Vastaajista 49 prosenttia oli alakoululaisia, 34 prosenttia yläkoululaisia ja 17 prosenttia toisen asteen opiskelijoita. Lähes puolet vastanneista kävi koulua Tampereella.

Kaupunkiseutuun kuuluvat Tampere, Ylöjärvi, Kangasala, Nokia, Lempäälä, Pirkkala, Orivesi ja Vesilahti.