Kruunupyyläisen Kimmo Bodbackan pienkanalassa on pian edessä kananvaihto. Kanalan asukkaat ovat vasta puolitoistavuotiaita, mutta niiden huippumuninnan päivät ovat jo takana.

– Munankuori ohenee yli vuoden vanhoilla, ja kanat syövät enemmän kuin tuotannosta saa tuloa, kertoo Bodbacka.

Siksi vanhat kanat hävitetään ja tilalle tulee uudet.

Joka vuosi Suomessa lopetetaan jopa 3 miljoonaa kanaa, koska niiden muninta hidastuu. Juuri nyt vanhoja kanoja lopetetaan ja vaihdetaan uusiin monilla tiloilla, ja se on yksi syy siihen, miksi kananmunahyllyt ammottavat paikoin tyhjinä.

Videolla Kimmo Bodbacka kertoo, miten kanat tilalla lopetetaan:

Viikkoja kestävä urakka

Kananvaihto on etenkin isoilla tiloilla massiivinen urakka.

Suurin työ on siivota ja desinfioida kanala sekä huoltaa laitteet. Tuhannen kanan kanalassa urakka vie pari viikkoa.

Myös lopetus tehdään tiloilla. Bodbackan tilalla se on ohi parissa tunnissa. Kanat kannetaan lopetuskonttiin, jossa ne tainnutetaan hiilidioksidilla.

Kauppa syyttää kysyntää, MTK kauppaa

Munapulalle löytyy muitakin selityksiä.

Isot kauppaliikkeet selittävät hetkittäistä pulaa kananmunien suosion kasvulla.

– Lisäksi kysyntäpiikki ajoittuu aina juuri keväälle ja kasvaa tyypillisesti pääsiäistä kohti, sanoo SOK:n marketkaupan tuoteryhmäjohtaja Heidi Salmi.

Taustalla vaikuttaa myös alan nopea siirtymä virikehäkkituotannosta vapaampiin tuotantomuotoihin.

– Kun yksiköt ovat isoja, kanaparvien vaihdolla on varmasti hetkittäistä vaikutusta. Suurimmilla tiloilla elää yli 100 000 kanaa, huomauttaa Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Lehtilä.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on munavajeen syistä täysin eri linjoilla kuin kaupat.

Kauppaliikkeet eivät ole MTK:n mukaan valmiita maksamaan kotimaisista kananmunasta eurooppalaisen tason hintaa. Siksi suomalaiselle tuottajalle vienti on kotimaan kauppaa kannattavampi vaihtoehto, tuottajajärjestö linjaa.

Suomessa on tällä hetkellä noin neljä miljoonaa munivaa kanaa, ja munia tuotetaan enemmän kuin kulutetaan. Osasyynä pulaan lieneekin viennin kasvu: viime vuonna suomalaismunista parisenkymmentä prosenttia vietiin ulkomaille.

Myös kanatarhuri Kimmo Bodbacka on samaa mieltä: kananmunista ei makseta Suomessa kunnon hintaa. Tuotantokustannukset ovat Suomessa korkeammat kuin Euroopassa, mutta hinnat laahaavat matalammalla.

– Jostain syystä Ruotsissa ja Euroopassa maksetaan paremmin. Kyllä sinne kannattaa viedä, Bodbacka tiivistää.

”Munia ei voi valmistaa varastoon”

Alan ison toimijan eli DAVA Foods Finlandin toimitusjohtaja Juha-Petri Jokinen arvioi, että varsinaista munapulaa ei ole. Dava Foods omistaa pakkaamon ja myy kananmunatuotteita muun muassa teollisuuteen ja ammattikeittiöille.

Hän muistuttaa, että kasvaneeseen kysyntään ei voi vastata nappia painamalla.

– Jos ruuvien kysyntä kasvaa, tehtaalla on helppo laittaa koneet käymään nopeammin ja vastata kysynnän kasvuun. Mutta kanat ovat eläviä luonnonkappaleita, ne eivät ole ihmisen hallittavissa, huomauttaa Jokinen.

Munia ei myöskään voi valmistaa varastoon, muistuttaa Jokinen. Kauppa saa myydä kananmunia 28 päivää muninnasta, vaikka ne säilyvätkin pidempään.

Ruhot rehuksi tai lannoitteisiin

Karkean arvion mukaan vuosittain hävitetään viisi miljoonaa kiloa kanaa.

Munintakana painaa elämänsä loppumetreillä enää keskimäärin 1,7 kiloa. Tiloilla lopetetut kanat ovat niin sanottua sivutuotetta, jota ei saa käyttää ihmisravinnoksi.

Iso osa kananruhoista toimitetaan hävitettäväksi eläinperäisten sivutuotteiden käsittelijälle Honkajoelle Kankaanpäähän. Siellä niistä valmistetaan lihaluujauhoa lannoitteisiin ja rasvaa turkiseläinten rehuihin.

Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja ei näe kananvaihdossa eettistä ongelmaa.

– Suomalaisessa tuotannossa eläinten hyvinvointi on huomioitu hyvin. Kanojen lopettaminen on tarkasti säädelty ja sen hoitavat ammattilaiset, toteaa toiminnanjohtaja Veera Lehtilä.