Israelin ja Yhdysvaltojen helmikuun lopussa aloittamat iskut Iraniin ovat kääntäneet euribor-korot nousu-uralle.

Asuntovelallisten suosima 12 kuukauden euriborkorko nousi perjantaina 2,323 prosenttiin. Vielä ennen helmikuussa alkanutta Iranin konfliktia se oli 2,2 prosentin tuntumassa.

Tässä jutussa asuntomarkkinoiden asiantuntijat kertovat, minkälaisia vaikutuksia Iranin sodalla voi olla asuntovelallisille.

1. Miten Iranin sota on vaikuttanut euribor-korkoihin?

Tulevaisuuden markkinaodotuksia peilaava 12 kuukauden euribor on reagoinut Iranin konfliktiin toistaiseksi lyhyitä korkoja voimakkaammin. Se on noussut reilussa viikossa 2,2 prosentin tuntumasta runsaaseen 2,3 prosenttiin.

Korkojen nousun taustalla vaikuttavat energian, öljyn ja kaasun hintojen nousut Iranin sodan seurauksena sekä niiden lisäämät inflaatiopaineet markkinoilla.

Öljyn hinta on noussut voimakkaasti lähes viikko sitten alkaneen sodan seurauksena: Tänään perjantaina yhden barrelin hinta on noussut jo lähes 90 dollariin.

– Markkinat näkevät, että mahdollisuudet koron nostolle loppuvuonna ovat kasvaneet. Markkinoilla ei kuitenkaan nähdä, että korot olisivat nousemassa lähitulevaisuudessa, minkä vuoksi lyhyemmät korot eivät ole yhtä voimakkaasti reagoineet, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kertoo.

Kostiainen arvioi, ettei ainakaan merkittävää korkojen nousua ole asuntovelallisille lähiaikoina näköpiirissä.

– Jos tämä jää lyhytaikaiseksi ja öljykuljetukset jatkuvat Persianlahdella, todennäköisesti koko vuodelle ei tule mitään isoa vaikutusta.

Alla olevasta grafiikasta voit katsoa, miten euriborit ovat kehittyneet 28. helmikuuta alkaneen sodan seurauksena.

2. Nostaako EKP kuluvan vuoden aikana ohjauskorkoa?

Keskeistä on siis se, kuinka pitkäksi konflikti muodostuu.

Iranin sodan pitkittyessä polttoaineiden hintojen nousu nostaisi kohonneiden kuljetusmaksujen seurauksena myös tavaroiden hintoja. Se puolestaan nostaisi inflaatiota, jonka seurauksena Euroopan keskuspankki (EKP) voi joutua turvautumaan ohjauskoron nostoihin.

– Nyt on siirrytty pienestä koronlasku odotuksesta pieneen koron nousu odotukseen, OP Pohjolan johtava ekonomisti Tomi Kortela kertoo.

OP Pohjolassa ennakoidaan kuluvalle vuodelle inflaation nousua 0,4 prosentilla. Tuoreimman Euroopan unionin tilastoviranomaisen (Eurostat) tiistaina julkaisemien ennakkotietojen perusteella euroalueen inflaatio on 1,9 prosenttia.

– Pitäisi nähdä paljon korkeampia energiahintoja ja talouden sisäistä inflaatiopainedynamiikkaa vielä, että korkoja jouduttaisiin nostamaan, Kortela kertoo.

OP Pohjolan Kortela ja Nordean Kostiainen uskovat kuitenkin, että huonoimmassakin skenaariossa sodan pitkittyessä EKP:n koronnostoja voidaan odottaa aikaisintaan loppuvuodesta.

– Jos tällainen rahapolitiikan kiristys tulisi, niin se tulee vasta vähän myöhemmin loppuvuoden aikana, Kortela sanoo.

– Markkinat ovat jo etupainotteisesti alkaneet hinnoittelemaan koronnoston mahdollisuutta, mutta emme näe, että vielä tämän vuoden aikana tulisi välttämättä koronnostoja. Loppuvuotta kohti sen mahdollisuus kuitenkin kasvaa, jos tämä konflikti pitkittyy, Kostiainen kertoo.

EKP laski viime kesäkuussa ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksiköllä, jonka seurauksena talletuskorko laski tasan kahteen prosenttiin. Sen jälkeen korkotaso on toistaiseksi pysynyt vakaana.

3. Onko toiveikkuus asuntomarkkinoilla peruttu?

Nordea ja OP Pohjola ovat ennustaneet asuntojen hintojen kääntyvän kuluvan vuoden aikana nousuun. Nordean asuntomarkkinakatsauksessa asuntojen hinnoille povataan kuluvalle vuodelle 1,5 prosentin kasvua.

Käänne on ollut odotettu, sillä asuntojen hinnat ovat laskeneet jo neljän peräkkäisen vuoden aikana. Asuntomarkkinoiden piristymistä on viimeisen vuoden aikana puoltanut erityisesti takavuosista laskenut korkotaso.

Iranin sota voi pitkittyessään kuitenkin jarruttaa asuntokaupan vauhdittumista.

– Korkojen nousu olisi myrkkyä asuntomarkkinoille. Asuntomarkkina on ollut todella heikko edelleen, ja kysyntä on ollut vaimeaa, vaikka korkotaso on vakaantunut viimeisen vuoden aikana, Kostiainen pohtii.

Sodan aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta OP Pohjolan Kortela kuitenkin uskoo, että sen vaikutukset asuntomarkkinoille jäävät vähäisiksi.

– Jos konflikti jatkuu hyvin pitkään ja inflaatio nousee hyvin korkealle, niin tietenkin sillä on sitten negatiivinen vaikutus asuntomarkkinoille. Silloin se hieman hieman hidastaisi asuntomarkkinoiden elpymistä. Uskon kuitenkin, että vaikutukset jäävät melko vähäisiksi.