Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli tekoälyn käytön periaatteita ensimmäistä kertaa maanantaina. Uudet linjaukset painottavat, että vaikka tekoäly toimii apuna, päätöksistä ja niiden seurauksista vastaa aina ihminen.

Tekoälyn käyttöä ohjaavat EU:n tekoälyasetus ja tietosuoja-asetus, ja myös Suomen lainsäädäntö etenee ensi syksynä. Tavoitteena on hyödyntää tekoälyä erityisesti työn helpottamisessa ja kustannusten säästämisessä.

Kunnianhimoa kaivataan lisää

Aluehallituksen jäsen Aapo Reima (vas.) on sitä, mieltä, että hyvinvointialueen kunnianhimo on liian matalalla.

– Vauhtimme ei ole Suomen kärkeä, puhumattakaan kansainvälisestä tasosta. Voisimme saada siitä enemmän irti.

Reiman mukaan tekoälyn käytöllä olisi suuresti mahdollisuuksia henkilöstön työn helpottamiseksi ja kustannusten säästämiseksi.

Henkilökunnan kouluttaminen on tekoälyn käytössä avainasemassa.

– On vaarallista tuoda paljon uusia sovelluksia ilman riittävää käyttökokemusta. Jos henkilöstö ei osaa käyttää järjestelmiä, syntyy helposti tulkintavirheitä, hän varoittaa.

Myös Karri Vanttaja (vihr.) korostaa tietosuojan ja selkeiden pelisääntöjen merkitystä.

– On tärkeää, että on selkeä päätös, milloin tietoja saa käsitellä tekoälyllä – ja oltava varmoja, ettei tiedot vuoda minnekään, Vanttaja sanoo.

Vastuu ja lainsäädäntö ovat keskiössä

Helena Lehkonen (kok.) pitää tärkeänä lainsäädäntöä ja yleisiä periaatteita. Vastuunkantaja on aina ihminen, mikä korostuu myös Oma Hämeen periaatteissa. Hänen mukaansa lainsäädäntö laahaa perässä, mutta nopeassa kehityksessä pitää pysyä mukana.

Poliitikot ovat tyytyväisiä, että periaatteet ovat nyt selvillä, mutta vielä on paljon selkeytettävää varsinkin käytännön tasolla: miten tekoälyä hyödynnetään ja miten henkilöstön osaaminen varmistetaan.

– Ei kannata ottaa tekoälyä käyttöön vain sen vuoksi, vaan silloin, kun siitä on oikeasti hyötyä. Jokaisessa sovelluksessa täytyy aina miettiä hinta suhteessa hyötyyn, sanoo Lehkonen.

Geriatri Karri Vanttaja (vihr.) muistuttaa, että kaikille asiakasryhmille pitää olla tarjolla vaihtoehtoisia asiointitapoja.

– Ikääntyneet ja vammaiset voivat kohdata haasteita sähköisten palvelujen käytössä. Hyviä esimerkkejä tekoälyn hyödyistä ovat puheentunnistus ja tiedon analysointi potilastietojärjestelmissä.

Tekoälyä jo käytössä – valvonta huolettaa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tekoälyä hyödynnetään jo nyt monipuolisesti: asiakasohjauksessa, palvelutarpeen ennakoinnissa, hallinnollisessa työssä ja jopa diagnostiikassa.

Uusimpana on Sitralta saatu rahoitus Älylinja-hankkeeseen, jossa kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon ennakoivia menetelmiä, kuten puhelimitse tapahtuvaa asiakasohjausta.

Tekoälyn valvonta ja johtaminen ovat kuitenkin vielä kehitysvaiheessa. Reiman mukaan kansainvälisten järjestelmien käyttöön liittyy riskejä, ja Vanttaja nostaa esiin tekoälyn ekologisen jalanjäljen – muun muassa energiankulutuksen ja veden käytön jäähdytyksessä.

Helena Lehkonen korostaa kansallisen tason yhteistyön tärkeyttä.

– Jos jokainen hyvinvointialue kehittää omia ratkaisujaan, se ei välttämättä ole viisasta. Yhteiset käytännöt olisivat järkeviä, Lehkonen sanoo.