Espoolainen Museo Leikki tutkii parhaillaan, millä leluilla lapset nykyisin leikkivät. Leikkiperinteen tallentamiseen on useita syitä, sanoo Museo Leikin amanuenssi Anna Salonen.

Leikkiperinnettä on Suomessa taltioitu jo ainakin sadan vuoden ajan. Vuonna 1926 kansakoululaiset tallensivat E.T. Okkolan Leikkiä ja urheilua -kilpakeruussa tuntemiaan leikkejä.

Leikkivälineet muuttuvat, mutta leikin perustyypit ovat pysyneet. Rooli-, sääntö- ja esineleikit ovat tuttuja, samoin mielikuvitusleikit.

Museo Leikki tallentaa tänä vuonna leikkiperinnettä eri puolella maata. Moni luokka halusi mukaan ja haki kummiluokaksi.

Mukaan valittiin Vähikkälän koulu Janakkalasta, Lanneveden koulu Saarijärveltä, Vallilan ala-aste Helsingistä, Keskuskoulu Porvoosta ja Karhunmäen koulu Joensuusta.

Joensuussa kolmasluokkalaisten lelupäivä toi näkyviin yllättävän muutoksen. Nuket eivät ole enää lempilelujen listakärkeä. Nallet sen sijaan ovat säilyttäneet asemansa.

Eila Vehviläinen pitää Joensuussa lastentarvikeliike Päivänsädettä. Yrittäjän mukaan nykyisin kysytään lähinnä vain vauvanukkeja alle kouluikäisille.

– Ennen kännyköiden tuloa kolmas- ja vielä neljäsluokkalaisetkin tytöt leikkivät nukeilla, Vehviläinen kertoo.

Lapsen rakkain lelu voi olla aikuiselle yllätys

Lastenkulttuuri ja lelumaailma ovat saaneet osansa erilaisten trendien jatkuvasti nopeutuvista sykleistä.

Viihdeteollisuus tuottaa uusia lastenelokuvia, televisio- ja kirjasarjoja ja musiikkia. Lelukuvastot päivittyvät ja somen villitykset vaihtuvat.

– Tärkeimpiin leluihin kiinnitytään silti edelleen ja pitkäkestoisia lempileluja on selvästi yhä olemassa, Museo Leikin amanuenssi Salonen kertoo.

Lapsen lempilelu voi olla aikuiselle yllätys. Joskus rakkain lelu on saatu jo ennen syntymää.

Lelulla voi olla myös tärkeä tehtävä kulkea mukana lohduttamassa vaikkapa sairaalakäynneillä tai kantaa mukanaan muistoa toisesta vanhemmasta eron jälkeen.

Tänä vuonna Museo Leikin kummiluokissa lapset saavat esitellä oman lempilelunsa ja kertoa miksi juuri se on heille tärkeä. He myös piirtävät lelunsa ja niistä kootaan näyttely, joka valokuvataan museon kokoelmiin.

Lelukulttuuria tallentavissa museoissa on huomattu, että lelujen määrä lastenhuoneissa alkoi kasvaa keskiluokan vaurastuessa 1980-luvulla. Samalla leikkikalujen käyttöikä kääntyi laskuun.

Lastentarvikeliikkeen yrittäjä kertoo, että lelujen joukkoon mahtuu myös kestosuosikkeja, jotka kulkevat sukupolvelta toiselle. Esimerkiksi legot tulivat Suomeen 1960-luvun lopulla ja ovat edelleen suosittuja.

Myös puulelut nostavat tällä hetkellä suosiotaan. Perinteinen junarata on saanut rinnalleen muun muassa puisia hedelmiä, jotka voi viipaloinnin jälkeen koota magneetilla takaisin nippuun.