Droonit ovat muuttaneet sodankäynnin. Ukrainassa pienet lennokit ovat tuhonneet panssarivaunuja, etsineet kohteita tykistölle ja häirinneet joukkojen liikkeitä.

Insinöörieversti evp. Jyri Kosolan mukaan kehitys ei pysähdy tähän. Seuraava askel on droonien yhteistyö, jossa useat lennokit toimivat yhdessä.

Tällainen parvi voi olla vaikea torjua perinteisin keinoin, koska yksittäisen droonin tuhoaminen ei pysäytä koko hyökkäystä.

Parvessa droonit eivät ole samanlaisia, vaan niillä on erilaisia rooleja.

Osa drooneista voi tiedustella, osa häiritä vihollisen järjestelmiä, merkitä kohteita tai hyökätä. Kosola kuvaa tätä susilaumatekniikaksi.

– Yksi osa laumasta etsii saaliin, toiset väsyttävät ja katkaisevat pakoreitin ja kolmas iskee toiselta puolelta kiinni eli tekee lopullisen hyökkäyksen.

Parviäly tekee drooneista vaarallisia

Kosolan mukaan parvi ei tarvitse yhtä keskitettyä johtajaa.

– Yksittäinen drooni voi olla melko yksinkertainen, mutta yhdessä ne voivat muodostaa hyvin tehokkaan järjestelmän, Kosola sanoo.

Kosolan mukaan parvessa jokainen drooni reagoi ympäristöönsä ja lähimpiin naapureihin. Näin muodostuu järjestelmä, joka toimii yhtenä kokonaisuutena.

Luonnossa vastaavaa käyttäytymistä nähdään esimerkiksi muurahaisissa ja mehiläisissä.

Tekoäly päättää sekunneissa

Drooniparvi voi lähestyä kohdetta nopeasti. Siksi torjuntapäätökset täytyy joskus tehdä sekunneissa.

Ihminen ei ohjaa droonia koko ajan käsin. Sen sijaan droonille annetaan tehtävä, esimerkiksi minne sen pitää mennä ja mitä kohdetta sen pitää etsiä.

Sen jälkeen drooni tekee suuren osan päätöksistä itse.

– Droonin avioniikka on sen aivot. Se laskee reitin, säätää korkeuden ja nopeuden ja reagoi uhkiin, Kosola sanoo.

Avioniikka tarkoittaa droonin tietokoneita ja sensoreita. Ne käsittelevät jatkuvasti tietoa ympäristöstä: missä drooni on, kuinka nopeasti se liikkuu ja mitä sen ympärillä tapahtuu.

Tekoäly voi myös muuttaa reittiä kesken lennon, jos drooni havaitsee esimerkiksi häirintää tai uuden uhan.

Suomi ei rakenna droonimuuria vaan liikkuvan kilven

Kosolan mukaan droonien torjuntaan tarvitaan kerroksellinen järjestelmä. Kosola kuvaa tätä droonikilveksi, joka alkaa toimia jo kaukana kohteesta.

– Kilpi voi sisältää sensoreita droonien havaitsemiseksi, elektronista häirintää, autonomisia torjuntajärjestelmiä ja tarvittaessa aseellista torjuntaa.

Drooniparvien torjunta on vaikeaa ennen kaikkea droonien määrän vuoksi.

– Vaikka olisi minkälainen yksittäinen torjuntamenetelmä, sillä ei vielä pystytä koko parvea torjumaan.

Jos drooni saadaan räjähtämään kauempana kohteesta, vaikutus pienenee nopeasti.

– Jos drooni ei räjähdä metrin päässä vaan kymmenen metrin päässä, räjähdysvaikutus on sadasosa.

Torjunta alkaa radiosignaaleista

Kosolan mukaan droonia ei aina tarvitse ampua alas. Usein tehokkaampaa on häiritä sen navigointia tai viestiyhteyksiä.

Useimmat droonit suunnistavat satelliittipaikannuksen avulla. Kosolan mukaan satelliittisignaali on kuitenkin heikko, koska se kulkee noin 20 000 kilometrin matkan avaruudesta maan pinnalle.

Siksi pienikin häirintälähetin voi sekottaa droonin.

– Kun navigointi menee pieleen, drooni voi eksyä tai hakeutua väärään paikkaan, mikä voi vaikuttaa koko parven toimintaan.

Suomen maasto suosii puolustajaa

Kosolan mukaan Suomen olosuhteet eroavat paljon esimerkiksi Ukrainasta. Se on Suomelle etu.

– Suomessa on paljon metsää, mikä rajoittaa droonien näkökenttää.

Se myös pakottaa droonit tulemaan lähemmäs kohdetta, mikä helpottaa niiden torjuntaa.

Kosolan mukaan Suomen heikkoutena on se, että liikenne tapahtuu maaston takia pääosin teitä pitkin.

– Droonit tietävät helpommin, missä kalusto voi liikkua.

”Suomen pitäisi liittyä droonikoalitioon”

Useat länsimaat ovat liittyneet niin sanottuun droonikoalitioon, jonka tavoitteena on kehittää droonitekniikkaa ja toimittaa Ukrainalle miehittämättömiä järjestelmiä.

Koalitio perustettiin helmikuussa 2024 Latvian ja Britannian aloitteesta. Siihen kuuluu useita Suomen lähikumppaneita, kuten Ruotsi, Norja, Tanska, Puola sekä Baltian maat. Kosolan mukaan myös Suomen pitäisi olla mukana.

– Idea on, että tehdään yhdessä drooneja, toimitetaan niitä Ukrainaan ja saadaan oppia siitä, miten ne toimivat.

Kosola muistuttaa, että 70 prosenttia tappioista Ukrainassa tulee tällä hetkellä Venäjän drooneista.