Lapualainen 19-vuotias Martta Västinsalo aloitti lukio-opinnot alun perin perinteisellä kolmen vuoden opintosuunnitelmalla. Ennen toisen vuoden aloitusta hän otti opinto-ohjaajaan yhteyttä ja ilmoitti haluavansa pidentää opintoajan neljään vuoteen.

Västinsalo koki ensimmäisen vuoden opintotahdin liian raskaaksi, sillä hänellä on paljon harrastuksia. Hän pelaa pesäpalloa ja soittaa sekä pianoa että viulua.

Ylen Opetushallitukselta saamasta datasta käy ilmi, että yhä useampi lukiolainen venyttää opintojaan kolmeen ja puoleen tai neljään vuoteen.

Opintojen pidennys helpotti Västinsalon arkea huomattavasti.

– Sain lyhennettyjä koulupäiviä ja myöhempiä aamuja, ne ovat olleet kivoja. Kun on saanut itse vaikuttaa kursseihin, ei ole ollut niin kiireistä eikä ole tarvinnut juosta paikasta toiseen, Västinsalo kuvaa.

Lukion suorittamisen kesto vaihtelee alueittain

Viimeisimpien tilastojen mukaan neljäsosa lukiolaisista käyttää opintoihin enemmän kuin kolme vuotta aikaa. Noin joka kuudes lukiolainen kirjoittaa kolmessa ja puolessa vuodessa ja noin joka kymmenes neljässä vuodessa.

Kolmessa vuodessa itsensä ylioppilaaksi kirjoittaa edelleen noin 70 prosenttia lukiolaisista.

Lukion suorittamisvauhdissa on kuitenkin isoja alueellisia eroja.

Pohjanmaalla vuonna 2021 lukion aloittaneista yli 80 prosenttia suoritti lukion kolmessa vuodessa. Kainuussa samassa ajassa valmistui vain runsas puolet kyseisestä ikäluokasta.

Vuoden 2021 ikäluokasta joka neljäs valmistui Kainuussa kolmessa ja puolessa vuodessa, kun esimerkiksi Kymenlaaksossa vain alle viisi prosenttia samanikäisistä venytti lukio-opintojaan kolmeen ja puoleen vuoteen.

Neljässä vuodessa valmistuneita oli vuoden 2021 ikäluokasta eniten Etelä-Pohjanmaalla, yli 16 prosenttia. Kymenlaaksossa samasta ikäluokasta lukion suoritti neljään vuoteen vain runsas viisi prosenttia.

Lukion suorittamisvauhdin muutoksissa on myös alueellisia eroja. Kolmessa ja puolessa vuodessa suorittavien määrä on kasvanut eniten Pohjois-Karjalassa ja neljässä vuodessa suorittaneiden määrä eniten Keski-Pohjanmaalla.

Vertailussa ovat mukana vuonna 2018, 2019, 2020 sekä 2021 aloittaneet ikäluokat. Vuonna 2021 aloittaneiden ikäluokka on viimeisin ikäluokka, josta löytyy tiedot lukion neljässä vuodessa suorittaneiden osalta.

Lukion suorittamisvauhti vaihtelee ikäluokittain, mutta opintojen pidentäminen on yleistynyt vähitellen lähes kaikissa maakunnissa.

Vuonna 2021 aloittaneet poikkeuksellinen ikäluokka

Oppilaitoksittain tarkasteltuna lukio-opintojen venyttäminen vaikuttaa olevan yleisintä erityislukioissa, kuten urheilulukioissa.

Alla olevasta koneesta voit katsoa omasta lukiostasi kolmessa ja puolessa sekä neljässä vuodessa valmistuneiden osuudet vuonna 2021 aloittaneiden osalta. Neljässä vuodessa lukion käyneet ovat valmistuneet vuonna 2025.

Martta Västinsalon koulu, Lapuan lukio ei ole erityislukio, mutta silti vuoden 2021 aloittaneista oppilaista reilusti yli puolet venytti opintojaan yli kolmeen vuoteen. Lähes 40 prosenttia valmistui neljässä vuodessa.

Lukion rehtorin Kaisa Piiparisen mukaan kyseisessä ikäluokassa oli poikkeuksellisen paljon opintoajan pidentäjiä. Piiparinen arvioi, että yleensä Lapualla keskimäärin noin neljäsosa ikäluokasta pidentää opintojaan.

Lukion opinto-ohjaaja Markus Möykkysen mukaan opintojen pidentämisestä tuli kyseisessä ikäluokassa suuri ilmiö. Korona-ajalla oli Möykkysen mukaan osuutta asiaan.

– Keskustelu lukio-opintojen rasittavuudesta oli silloin aika paljon pinnalla. Moni ajatteli kuormittuvansa ja reagoi tähän jo etukäteen ottamalla pidennyksen.

20-vuotias Emma Ylimäki kuuluu juuri vuonna 2021 aloittaneiden joukkoon. Hän venytti opintonsa kolmeen ja puoleen vuoteen, koska halusi saada mahdollisimman hyvän ylioppilastodistuksen.

– Tiesin, että kirjoitan seitsemän ainetta ja halusin sitä varten ottaa kolme tutkintokertaa. Olen tosi tyytyväinen siihen, millaisilla papereilla lukiosta lähdin ja näen, että se vaikutti, että oli aikaa keskittyä ihan kunnolla jokaiseen aineeseen.

Ylimäki valmistui joulukuussa 2024 ja työskentelee tällä hetkellä Lapuan lukiossa sijaisopettajana. Ykköstavoitteena on päästä kevään yhteishaussa opiskelemaan englantia ja valmistua englanninopettajaksi.

Miksi yhä useampi venyttää opintojaan?

Opinto-ohjaaja Markus Möykkysen mukaan lukio-opintojen venyttäminen on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Yksi syy on hyvin tavoitteellinen opinto-ohjelma ja runsaat ainevalinnat. Ylioppilaskokeita halutaan jakaa useammalle tutkintokerralle, jotta niihin voidaan panostaa enemmän.

Tähän on vaikuttanut korkeakoulujen valintakokeiden muutos vuonna 2020, jonka jälkeen osa korkeakoulujen opiskelijoista pääsee opiskelemaan pelkän ylioppilastodistuksen perusteella.

Jotkut opiskelijat voivat tarvita opinnoilleen enemmän aikaa esimerkiksi oppimisvaikeuksien vuoksi.

Myös tavoitteellinen urheiluharrastus on yksi tärkeä syy opintojen pidentämiselle. Esimerkiksi Lapuan lukiossa osa opiskelijoista on mukana Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemiassa.

Opintoja venytetään joskus myös turhaan

Möykkysen mukaan opiskelijoiden suhtautuminen on muuttunut vuosien varrella. Opintoajan pidentämisestä on tullut ikään kuin uusi normaali ja yksi vaihtoehto muiden joukossa.

Toisaalta ihan parin viime vuoden aikana moni pidemmällä opinto-ohjelmalla aloittanut opiskelija on päättänyt kesken opintojen lyhentää opintoaikansa perinteiseen kolmeen vuoteen.

– Jotkut kokevat, että päivät ovat vähän sirpaleisia ja tulee tyhjäkäyntiä. He ovat ehkä luulleet lukion olevan kovin rankka, mutta ovat sitten huomanneet pärjäävänsä tiiviimmälläkin tahdilla, Möykkynen sanoo.

Möykkysen ja rehtori Piiparisen mielestä opintoaikaa venytetään joskus turhaankin.

– Jos on ihan normaali määrä ainevalintoja ja tekee ylioppilastutkinnon viidellä kokeella, niin kyllähän silloin opintoajan pidennys on useimmiten varsin tarpeetonta, Kaisa Piiparinen sanoo.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.