Iran tekee tällä hetkellä iskuja naapurimaihinsa, koska sen muut keinot ovat niin vähissä ja liittolaiset heikkoja.

Näin sanoo Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.

Iran on reagoinut Israelin ja Yhdysvaltojen hyökkäykseen tekemällä kostoiskuja esimerkiksi israelilaiskaupunkeihin, Yhdysvaltojen tukikohtiin alueella sekä öljylaitoksiin eri Persianlahden maissa.

Kysyimme Juusolalta, miksi Iran toimii kuten toimii.

Miksi Iran iskee laajasti naapurimaihinsa?

Juusola: Se on ainoa realistinen keino, mikä Iranilla on käytettävissään.

Iran on pyrkinyt ensisijaisesti iskemään yhdysvaltalaiskohteisiin, kuten Yhdysvaltain tukikohtiin. Mahdollisuudet onnistua siinä ovat kuitenkin rajatut. Iran ei pysty iskemään Yhdysvaltojen sisälle juurikaan, ellei jokin terroristi-isku onnistuisi. Myös suhteessa Israeliin Iranin mahdollisuudet ovat rajalliset.

Iranilla ei ole tehokasta ilmapuolustusta. Sillä ei käytännössä ole ilmavoimia, eivätkä sen ohjuspuolustusjärjestelmät vedä vertoja Yhdysvaltojen ja Israelin ilmaherruudelle.

Myös Iranin liittolaiset ovat tällä hetkellä heikossa asemassa. Arvokkain niistä on libanonilainen äärijärjestö Hizbollah. Se onkin tullut mukaan, mutta sen mahdollisuudet aiheuttaa vahinkoa ovat huomattavasti heikommat kuin vielä muutama vuosi sitten.

Kartta näyttää Iranin liittolaiset.

Palestiinalaisten äärijärjestö Hamas on myös hyvin heikossa asemassa. Lisäksi Hamas pelaa aika lailla omaa politiikkaansa, eikä ole ideologisesti sidoksissa Iraniin.

Jäljelle jäävät vain Irakissa toimivat Iran-mieliset shiialaiset sotilaalliset ryhmät. Ne ovat osallistuneet tähän konfliktiin. Aseryhmät ovat ampuneet Pohjois-Irakin kurdialueelle yhdysvaltalaiskohteisiin ja Iranin kurdikohteisiin.

Syynä on epäilys, että Yhdysvallat ja Israel olisivat rahoittamassa ja aseistamassa kurdijoukkoja. Mutta näiden Irakin shiiaryhmien tulivoima on rajattu.

Jemenin huthit eivät ole toistaiseksi osallistuneet konfliktiin. Tämä johtuu joko taktisista syistä tai siitä, että huthit katsovat asemansa olevan niin heikko, että he eivät ole valmiita osallistumaan.

Iranille jäänyt mahdollisuus on pyrkiä nostamaan konfliktin hintaa sillä, että se iskee näihin maihin, jotta ne puolestaan painostaisivat Yhdysvaltoja lopettamaan sodan. Iran pyrkii myös aiheuttamaan sen tyyppistä taloudellista vahinkoa, että Yhdysvaltojen tulisi lopettaa sota.

Yhdysvalloilla on useita tukikohtia Lähi-idässä. Merkittävimpiä niistä ovat muun muassa Yhdysvaltain merivoimien viidennen laivaston päämaja Bahrainissa sekä Al Udeidin lentotukikohta Qatarissa.

Toimiiko strategia vai kostautuuko se Iranille?

Juusola: Siinä Iran on onnistunut, että Hormuzinsalmi on kiinni ja öljyyn liittyvien tuotteiden hinta on noussut selvästi. Myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on alkanut puhua, että tämä sota ei välttämättä kestä pitkään.

Yksi varteenotettava lopputulos sodalle saattaa olla konfliktin hiipuminen siten, että Yhdysvallat sanoo, että tavoitteet on nyt saavutettu ja tämä oli tässä. Iranille se olisi voitto.

Silloin Iranin sanoma tulisi olemaan se, että me olimme maailman kahden mahtavimman ilmavoiman pommitettavana pitkän aikaa ja selvisimme siitä. Eikä Yhdysvallat saanut valita haluamaansa johtajaa.

Iranin iskut voivat johtaa naapurimaissa myös pysyvämpään vihamielisyyteen. Se voisi johtaa esimerkiksi siihen, että maat voisivat tulla mukaan sotimaan Irania vastaan. Mutta niillä on sotilaallisesti suhteellisen vähän lisättävää siihen, mitä Israel ja Yhdysvallat jo tekevät.

Iranin kannalta riskinä on se, että tämän konfliktin jälkeen naapurivaltiot saattavat pitää Irania suurimpana uhkana ja lähentyä entisestään Yhdysvaltoja ja Israelia.

Tämä voisi merkitä esimerkiksi sitä, että potentiaalisissa tulevissa konflikteissa nämä maat eivät enää pyrkisi estämään konfliktia Iranin ja Yhdysvaltojen sekä Israelin välillä.

On myös mahdollista, että valtiot, jotka eivät ole vielä mukana Israel-suhteet normalisoivissa Abraham-sopimuksissa, menisivät niihin mukaan ja liittoutuisivat Israelin ja Yhdysvaltojen kanssa. Silloin ne tekisivät juuri niin kuin Yhdysvallat ja Israel toivovat. Se voisi merkitä Iranille diplomaattista eristämistä ja nöyryytystä.

Pitkällä tähtäimellä Iranilla on paljon hävittävää. Mutta tässä tilanteessa, kun Iran on selkä seinää vasten, he painottavat nykyhetkeä ja ajattelevat, että myöhemmistä ongelmista selvitään myöhemmin.

Video näyttää Israelin iskuja Libanoniin.

Iran on jatkanut iskuja, vaikka maan presidentti pyysi niitä anteeksi. Miten tätä pitää tulkita?

Juusola: Tulkitsen sen niin, että Iranissa on erimielisyyttä tässä asiassa, eikä presidentti ole maan vahvin toimija.

Presidentti Masoud Pezeshkian on ollut maltillinen jo ennen tätä konfliktia ja ennen Gazan sotaa. Hän halusi parantaa välejä alueella ja alueen ulkopuolella ja koki, että naapurimaihin iskemisen diplomaattinen vaurio on niin suuri, että tämä ei ole järkevää politiikkaa.

Todellista valtaa Iranissa käyttävät huomattavasti jyrkemmät tahot. Ne ovat sitä mieltä, että nyt valittu politiikka on oikea.

Iranin armeijan ja vallankumouskaartin edustajat ovat tehneet selväksi, että iskut jatkuvat. He sanoivat, että Iran ei ole tähänkään mennessä iskenyt ystäviään kohtaan, mikä oli tietysti naurettavaa.