Seinäjoen keskustassa on harvinainen näky – Keskuskadulle on avattu lihakauppa.

Kyse ei ole pop-up-myymälästä, vaan pysyvästä liiketilasta. Lihakaupan avaaja on ylistarolainen Heimolan tila, jonka historia ulottuu vuoteen 1699.

Aiemmin tilalla on jo ollut myymälä Ylistaron keskustassa. Lisäksi tila toimittaa jauhelihaa tilauksesta asiakkaiden kotioville.

Yrittäjä Juho Lammi on tilan kolmattatoista sukupolvea. Nykyisiin tilanpitäjiin kuuluvat myös hänen vanhempansa ja kaksi veljeään.

– Tilamyymälää on pidetty autotallista. Nyt koitettiin tulla vielä vähän lähemmäs ihmisiä ja ehkä vähän fiksumpiin tiloihin, Lammi myhäilee.

Koska jauheliha myy hyvin jo nyt, yritys on keskustassa etenkin pihviasiakkaiden perässä, hän myöntää.

Lähilihaa vakuumissa

Lähiliha on ollut nousussa viime vuodet ja etenkin naudan jauhelihapula on nostanut sen arvoonsa. Tämä näkyy myös avajaispäivänä keskiviikkona, sillä ensimmäiset asiakkaat ovat käyneet nykimässä ovea jo ennen puoltapäivää.

Heimolan liha onkin todellista lähilihaa: se tuotetaan kahdella tilalla, Ylistaron Untamalassa ja Hanhikoskella.

Vaikka lihakaupassa ollaankin, tuotteet eivät löydy perinteisestä lihatiskistä, vaan vakuumiin pakattuina jääkaapeista ja pakastimesta.

Avajaispäivänä lihakaupassa asiakkaita palvelevat vain tilan omat yrittäjät eli Lammin lisäksi hänen puolisonsa Anu Nurminen sekä Lammin äiti Laura Lammi. Ulkopuolista työvoimaa ei ole palkattu, ja siihen on hyvä syy.

– Asiakkailta tulee paljon kysymyksiä siitä, miten nämä eläimet on ruokittu. Ne ovat ehkä vähän haastavia kysymyksiä vastata, jos olisi joku ulkopuolinen kyseessä, Lammi selittää.

”Upeaa tulevaisuudenuskoa”

Lihakeskusliiton mukaan monet kuluttajat haluavat ostaa lihaa lähellä toimivalta ”ihmisen kokoiselta” tuottajalta.

– Kasvolliselle lähilihalle on kysyntää, vahvistaa Lihakeskusliitto ry:n toimitusjohtaja Mari Hannuksela.

Hannuksela pitää Heimolan tilan avausta merkittävänä.

– Se kertoo tietysti upeasta tulevaisuudenuskosta ja siitä, että tila haluaa pitää liiketoimintansa omissa käsissään ja puhua suoraan asiakkaille.

Tilojen lähteminen suoramyyntiin voi kertoa myös siitä, että kasvattajat eivät koe saavansa lihasta oikeudenmukaista hintaa. Esimerkiksi naudanlihan keskihinta on Kantar Agrin tilastojen mukaan Suomessa keskimäärin noin viisi euroa kilolta, kun EU:ssa siitä maksetaan pari euroa enemmän.

– Aika monesti ajatellaan, että tällainen artesaaniruoka tai lähiruoka olisi kalliimpaa. Mutta kyllä päin vastoin monet pk-yritykset osaavat toimia hyvin ketterästi, tehokkaasti ja joustavasti, Hannuksela toteaa.

Hän uskoo, että Seinäjoeltakin voisi löytyä asiakkaita, jotka ostavat pihvin lisäksi erikoislihoja ja -leikkuita, harrastavat ruoanlaittoa ja tekevät esimerkiksi makkaraa.

Ohjat omissa käsissä

Hannuksela pitää tärkeänä, että tuottajat haluavat pitää ohjat omissa käsissään. Tämä vaatii yhteistyötä muiden yritysten kanssa.

Heimolan tilan eläimet on teurastettu Pietarsaaressa, josta ne tulevat lihakaupan tiskiin valmiiksi pakattuna ja laputettuina tilan brändin mukaan.

– Ilmoitamme, milloin olisi tarve, ja sieltä katsotaan sopiva päivä. Laitamme mukaan listat, millaista leikkuuta meillä olisi tarve saada. Yleensä noin viikon kahden sisällä lihat tulevat meille leikattuna ja valmiiksi pakattuna, Lammi selittää prosessia.

Hannuksela korostaa, että tällainen toiminta ei olisi mahdollista ilman pk-yrityksiä, jotka teurastavat, leikkaavat, pakkaavat ja huolehtivat turvallisesta ketjusta.

– Ei kaikkien kannata investoida omiin laitoksiin. Ne ovat niin kalliita.

Juho Lammi myöntää, että kustannukset ovat merkittäviä. Jo yhden eläimen saaminen myyntikuntoon maksaa isoja summia.

Aluksi tilanne hirvitti Lammia, mutta viime toukokuusta alkaen tila on kuitenkin myynyt kaikki eläimensä itse.

– Kaikki liha on kaupaksi mennyt, eikä ole tarvinnut jättää mitään kaappiin, hän iloitsee.

Avajaispäivänä myymälässä oli lihaa parista kolmesta eläimestä riippuen leikkuusta. Kieliä löytyi yli kymmeneltä eläimeltä.

Pakaste pelastaa hiljaisina hetkinä

Lihakaupassa on myynnissä sekä tuoretta että pakastettua lihaa. Pakaste on tärkeä osa liiketoimintaa, sillä lihankulutus vaihtelee vuodenaikojen mukaan.

– Talven pimeät hetket ovat lihamyynnin osalta aina vähän hiljaisempia, ja silloin pitäisi pystyä teurastamaan pakkasvarastot täyteen. Kun kesähelteet tulevat, lihaa menee taas niin paljon kaupaksi, että tuoretuotteet eivät riitä mitenkään, Lammi kertoo.

Hannuksela uskoo konseptin kannattavuuteen, kun asiat tehdään oikein ja löydetään oikeat yhteistyökumppanit.

– Tässä toimintaympäristössä, missä me nyt elämme, tarvitaan uusia avauksia. Pitää kokeilla uutta, ja jotkut pärjäävät loistavasti. Yritykset kasvavat ja kehittyvät. Kohta tällä yrityksellä voi olla monta lihakauppaa, Hannuksela visioi.

Ensimmäisen päivän perusteella asiakkaita riittää. Jauhelihakaapin ovi käy tiuhaan ja pihvinpaistajatkin ovat löytäneet perille Seinäjoen ydinkeskustaan.

– Mun mielestä tämä on tuore, raikas, mahtava asia. Onnea uudelle kaupalle, Hannuksela sanoo.