Aston Martin -tallilla oli valtavia ongelmia F1-kauden avauksessa Australiassa.

Tallipäällikkö Adrian Newey ja kuljettajat Fernando Alonso ja Lance Stroll kertoivat viime viikonloppuna auton tärinäongelmista.

Kuljettajien kerrottiin pystyvän ajamaan vain 15–30 minuuttia kerrallaan auton voimakkaan tärinän vuoksi.

Tallin väitteet nopeasti syntyvistä hermovaurioista ovat työterveysasiantuntijan mukaan epäuskottavia.

– Tässä ilmeisesti sekoitetaan vaurio ja ensimmäinen kokemus oireesta. On ihan mahdollista, että kädet puutuvat nopeastikin, Työterveyslaitoksen työympäristöasiantuntija Erkko Airo sanoi puhelinhaastattelussa.

Hän korostaa, että käsien puutuminen ei tarkoita pysyvää hermovauriota.

– Puutuminen on normaali reaktio. Mutta kun se on lyhytaikaista, niin tunto palautuu nopeasti.

Todelliset tärinäsairaudet syntyvät verisuoniston vaurioitumisesta altistuksen jatkuessa. Tunnetuin on valkosormisuus, jossa verisuonet supistuvat voimakkaasti ja sormet muuttuvat kohtauksittain valkoisiksi.

Hermovauriot ovat verisuoniperäisiä ja aiheuttavat puutumista, puristusvoiman heikkenemistä ja käsien tunnottomuutta.

Kun hermovauriot ovat päässeet syntymään, niistä palaudutaan hyvin hitaasti – ja parhaimmillaankin hyvin vähän.

Hermojen vaurioituminen vaatii vuosien, ei minuuttien altistuksen

Airon mukaan todellisten hermovaurioiden syntyminen vaatii huomattavasti pidempiaikaista altistumista kuin mitä F1-kuskit kokevat.

– En usko, että ohjauspyörän tärinä on niin voimakasta, että edes koko yhden kauden aikana tulisi hermovaurioita, Airo arvioi.

Vaikka auton tärinä ei aiheuttaisikaan pysyviä hermovaurioita, käsien puutuminen ajettaessa on fataali riski.

Tärinän terveyshaitassa ei ole aina kyse hermovauriosta, vaan myös verisuonistoon ja verenkiertoon liittyvistä haitoista.

Työelämässä tärinäsairauksien syntyyn kuluu tyypillisesti vuosikausia. Maltillisella mutta haitallisella tärinäaltistumisella prosessi voi kestää vuosikymmeniä.

– Tyypillinen aika on varmaan 10–12 vuotta, kun puhutaan siitä, että ihminen käyttää puolesta tunnista pariin tuntiin täriseviä laitteita, Airo kertoi.

Nopeimmat todetut tapaukset ovat syntyneet 4–6 vuoden intensiivisen altistumisen jälkeen. Teoriassa erittäin voimakkaalla altistumisella riski voisi olla merkittävä jo vuoden työskentelyn jälkeen, mutta käytännössä kukaan ei altistuisi niin intensiivisesti.

Tärinäsairaudet yhä vaivana Suomessa, vaikka ongelma tunnetaan hyvin

Täriseviä työkaluja käyttäviä työntekijöitä on Suomessa arviolta 50 000.

Suomessa diagnosoidaan vuosittain kymmeniä tärinätautitapauksia. Airo arvioi, että todellinen määrä on kuitenkin moninkertainen, sillä sairaudet ovat alitunnistettuja.

Tärinäsairaudet ovat edelleen merkittävä työterveysriski erityisesti rakennus-, metsä- ja teollisuusaloilla. Vaikka työkalut ovat kehittyneet parempaan suuntaan, altistumista tapahtuu edelleen.

Miesvaltaisilla aloilla on myös havaittavissa se, että lääkärille mennään vasta, kun oireet ovat jo pahat ja jatkuneet pitkään.

Formula 1 -kausi jatkuu Kiinan osakilpailulla tänä viikonloppuna.