Aalto-yliopisto vihki tiistaina käyttöön Suomen neljännen kvanttitietokoneen.

Poikkeuksellista uudessa Aalto Q20 -koneessa on se, että kvanttitietokone on suunnattu erityisesti opiskelijoiden käyttöön.

Yliopiston oma, opiskelijoiden käytössä oleva kvanttitietokone on harvinaisuus jopa kansainvälisesti, kertoo Aallon akatemiaprofessori Mikko Möttönen.

– Opiskelijoilla on käytännössä rajaton mahdollisuus käyttää kvanttitietokonetta. Koneen avulla voidaan kertoa, miltä kvanttitietokone näyttää, haisee ja tuntuu sekä opettaa kvanttilaskentaa ja kubittien fysiikkaa, Möttönen kertoo.

Laskentateholtaan Aallon 20 kubitin tietokone ei ole perinteisiä supertietokoneita tehokkaampi, mutta se on tärkeä väline opetus- ja tutkimuskäyttöön.

Kiinnostus alaa kohtaan on jo nyt vain kasvanut vuosi vuodelta. Möttönen arvioi, että uusi kvanttitietokone lisää entisestään Aallon vetovoimaa, etenkin ulkomailta tulevien opiskelijoiden parissa.

Tulevaisuudessa työvoiman tarve voi räjähtää

Möttösen mukaan yliopiston aloituspaikkoja pitäisi kasvattaa tuntuvasti, jotta alan yrityksille riittää tulevaisuudessa työvoimaa.

– Karkeasti arvioiden nytkin Suomeen syntyy satakunta uutta työpaikkaa vuodessa. Jos Aallossa kvanttiteknologiaan otetaan 35 ihmistä sisään, niin kyllä se liian pientä on.

Tarvetta tulevaisuuden ammattilaisille siis on, ja tulevina vuosina kvanttien salat tuntevan työvoiman kysyntä voi suorastaan räjähtää.

– Tulevaisuudessa tarvitaan tuhat uutta ammattilaista joka vuosi, ihan täällä meidän Otaniemessäkin, Möttönen arvioi.

Suomen kvanttimenestys pohjaa tieteeseen

Suomi on Euroopan johtavia maita kvanttitietokoneiden tutkimuksessa ja kehityksessä. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi viime vuonna kvanttistrategian, jossa teknologiasta povataan kasvun moottoria Suomelle.

Aallon uusi kvanttitietokone toteuttaa strategian toivetta siitä, että niin yritykset, tutkijat kuin opiskelijatkin pääsisivät käsiksi maailman kärkeä oleviin kvanttitietokoneisiin

Suomalainen kvanttimenestys pohjaa vuosikymmenten mittaiseen suprajohteiden, eli vastuksetta sähköä johtavien aineiden perustutkimukseen Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratoriossa, ja vielä erityisesti vuoteen 2001, jolloin japanilaisprofessori Mikio Nakahara luennoi opiskelijoille kvanttilaskennasta.

Luento avasi professori Möttösen ja espoolaisen kasvuyritys IQM:n kansainvälisten asioiden johtaja Juha Vartiaisen silmät kvanttilaskennan mahdollisuuksille.

20 vuotta sitten kvanttiteknologia oli vielä erikoinen, pienen tutkijayhteisön intohimo. Harva uskoi silloin, että ala loisi jonain päivänä vielä paljon työpaikkoja myös muillekin kuin tutkijoille.

– Tieteeseen panostaminen maksaa nyt takaisin ja tuottaa sitä taloudellista lisäarvoa, jota näinä aikoina kovasti tarvitaan, Vartiainen sanoo.

”Uusi Nokia”?

IQM on toimittanut komponentteja ja osallistunut Suomen kaikkien kolmen kvanttitietokoneen rakentamiseen. Yhtiö tekee historiaa ja listautuu New Yorkin ja Helsingin pörsseihin tulevana kesänä, mutta säilyttää pääkonttorinsa Suomessa.

Onko tässä siis kauan kaivattu ”uusi Nokia”?

– Olen tavannut vastata, että emme ole kuin Nokia, vaan ennemminkin kuin Nvidia. Meidän bisneksemme on siruissa, eivätkä kvanttitietokoneet ole ainakaan tässä vaiheessa kuluttajatuote, Vartiainen vastaa.

Vartiaisen mukaan tulevaisuudessa teknologia voi auttaa ihmisten arkea kulissien takana, esimerkiksi tehostamalla datakeskusten toimintaa.

Kvanttilaskenta vastaa myös datakeskusten alati kasvavaan energian tarpeeseen.

Kvanttitietokoneet vievät kyllä paljon tehoa: suomalaisittain ajateltuna yhden kvanttitietokoneen kuluttamalla sähköllä saisi lämmitettyä useamman saunan – mutta hommassa on juju.

– Jäähdyttäminen vie tietyn verran sähköä, mutta itse laskeminen ei kuluta samalla tavalla. Paljon monimutkaisempi ja kyvykkäämpi kvanttitietokone ei siis kuluta sähköä paljoa sen enempää kuin pienikään, Vartiainen kertoo.

Pitkällä tähtäimellä tietokoneiden sähkönkäyttöä saadaan siis pudotettua huomattavasti.

Korjaus: 11.3.2026 klo 18.13: Suman Kundun titteli vaihdettu teknikosta tutkijaksi.