Hiihtoliitto vahvisti tiistaina Yle Urheilun julkaiseman uutisen, ettei slovenialainen Igor Medved jatka Suomen miesten mäkihyppymaajoukkueen päävalmentajana.

Yle Urheilu tavoitti tiistaina Medvedin puhelimitse Sloveniasta. Hän kertoo kuulleensa työsuhteensa päättymisestä maanantaina.

– Tunteeni ovat ristiriitaiset. Olen iloinen, että asiaan saatiin vihdoin päätös ja että kaikki voivat mennä eteenpäin. Samalla olen hieman surullinen.

– Minulla oli suunnitelmia, miten kehittää maajoukkueen toimintaa, mutta minun osaltani ne eivät nyt toteudu. Toivon liiton ja hyppääjien puolesta, että asiat viedään maaliin. Toivon suomalaisille pelkkää menestystä, Medved kertoo.

Medved joutui sivuun päävalmentajan paikalta kesken Milano-Cortinan talviolympialaisten alkoholinkäytön vuoksi. Vaikka tapauksesta on kulunut kuukausi ja työsuhde Hiihtoliiton kanssa on päättynyt, Medved ei halua avata tarkemmin syitä olympia-akkreditointinsa menettämiselle.

– Tein virheen vapaa-ajallani. Pyysin anteeksi Olympiakomitealta, Hiihtoliitolta ja urheilijoiltani, mutta voin katsoa itseäni peilistä. Tiedän, ettei virheeni ollut sellainen, joka olisi estänyt minua toimimasta ammatissani.

– En syytä tapahtumista muita. Ketään ei tarvitse vetää kanssani lokaan. Jos minun täytyy ottaa tämä isku vastaan, otan sen.

Yle Urheilun tietojen mukaan Suomen maajoukkuehyppääjät pyysivät Hiihtoliiton ja Olympiakomitean johdolta, ettei Medved jatkaisi olympialaisissa.

Tiesitkö hyppääjien toiveesta?

– Enpä tiedä... Tämä on urheilijoiden ja liiton asia.

– Olin hieman liian humalassa, mutten tehnyt kenellekään pahaa. Kukaan ei loukkaantunut. Mitään paikkoja ei hajotettu. Ylitin rajan ja pyysin anteeksi.

Kun Medved oli poistettu kisakylästä, Iltalehti uutisoi, että päävalmentajalla oli ollut aiemminkin ongelmia alkoholin kanssa. IL:n tietojen mukaan Medved oli nukkunut vuosi sitten alkoholinkäytön vuoksi pommiin Japanin maailmancupkisojen yhteydessä eikä ollut ehtinyt paluulennolle Suomeen.

Pitääkö tieto paikkansa?

– En kommentoi tätä.

Suorasanainen persoona

Medved nousi Suomen päävalmentajaksi kesäkuussa 2024.

Medved kertoo, että maajoukkueen silloinen väistyvä päävalmentaja Lauri Hakola lähestyi häntä maailmancupkauden päätösviikonloppuna Planicassa ja tiedusteli kiinnostusta pestiin.

Hiihtoliiton silloinen mäkihypyn lajijohtaja Mika Kojonkoski vei sopimuksen maaliin Ljubljanassa toukokuussa.

– Tiesin, että Suomella on pitkä kulttuuri voimaharjoittelussa. Meillä Sloveniassa keskitytään enemmän tekniikkaan ja varustekehitykseen. Halusin yhdistää nämä elementit. Lähtötilanne oli kaukana ruusuisesta, mutta otin sen haasteena, Medved sanoo.

Medved nousi otsikoihin heti valmentajapestinsä alussa. Hän kertoi avoimesti, että osa mäkimiehistä oli ylipainoisia lajin absoluuttiselle huipulle.

– Koin, että asia oli Suomessa jonkinlainen tabu. Minulle se oli luonnollinen osa huippumäkihyppyä. Painoasiat ovat avainasioita myös muissa lajeissa, kuten vaikkapa autourheilussa ja baletissa.

Medved korostaa, ettei hän pakottanut ketään pudottamaan painoaan epäterveellä tavalla.

– Halusin opettaa urheilijoita elämään terveellisesti ja pysymään lähellä optimipainoaan myös kilpailukauden ulkopuolella. Nykymäkihypyssä mäet ovat suurempia, minkä vuoksi aerodynamiikan merkitys on isompi kuin ennen.

– Kilpailukauden ulkopuolella paino nousee helposti. Tällöin harjoituskaudella on vaikea saada hyppyihin tuttua tunnetta. Tekniikka kärsii esimerkiksi laskuasennossa ja ponnistuskulmissa. Urheilija joutuu jatkuvasti sopeutumaan, eikä hyppäämisestä tule automaattista.

Medved kuvailee, että osa hyppääjistä ymmärsi asian paremmin kuin toiset.

– En osoittele ketään sormella. Olemme kaikki ihmisiä, ja meitä on moneksi.

Tavoitteet täyttyivät, mäkiviikot murheenkryyni

Medved kertoo, että joukkue on täyttänyt sille ennen kautta asetetut tavoitteet. Ne olivat parhaiden tulosten tekeminen olympialaisissa, lentomäen MM-kisoissa ja maailmancupin kotikilpailuissa.

Olympialaisissa Antti Aallon 11. sija suurmäessä sivusi parasta suomalaishyppääjän henkilökohtaista olympiasijoitusta sitten vuoden 2010. Vilho Palosaari ylsi myös uransa parhaaseen tulokseen, kun hän oli normaalimäessä 13:s.

Aalto oli 11:s myös lentomäen MM-kisojen henkilökohtaisessa kisassa. Joukkuekisassa Suomi oli viides.

Viime sunnuntaina Lahdessa Aalto ja Niko Kytösaho ylsivät joukkuekisassa kolmanneksi ja palauttivat Suomen värit maailmancupin palkintokorokkeelle 12 vuoden tauon jälkeen.

– Riemuitsin heidän tuloksistaan. Olimme Lassen (virkaa tekevä päävalmentaja Moilanen) kanssa yhteyksissä viestein ja vaihdoimme näkemyksiämme hypyistä. Urheilijoihin en ollut yhteydessä, koska halusin antaa heille työrauhan. Oli hienoa nähdä, miten hyvin he hyppäsivät, Medved sanoo.

Salpausselällä riitti muitakin suomalaisia ilonaiheita. Aalto ylsi henkilökohtaisissa kisoissa viidenneksi ja Kytösaho sijoille 8 ja 9. Kytösaho oli kahdeksas myös Rukalla marraskuussa ja viides Willingenissä juuri ennen olympialaisia.

Medved nimeää suurimmaksi pettymyksekseen kaksi Keski-Euroopan mäkiviikkoa, joissa suomalaiset jäivät kauas kärjestä.

– Mäkiviikolla kisataan mies miestä vastaan -periaatteella (1. kierros). Se on henkisesti hyvin erilaista kuin tavallisina viikonloppuina. En saanut hyppääjieni itseluottamusta tarpeeksi hyvälle tasolle, jotta he olisivat pystyneet keskittymään riittävästi suoritukseensa.

Lisää resursseja

Medvedin mukaan suomalaisten viime aikojen tulokset osoittavat, että pienemmilläkin resursseilla voi pärjätä mäkimaailman huipulla. Jotta menestyksestä tulisi arkipäivää, Medved toivoo Hiihtoliitolta lisäpanostuksia.

– A-maajoukkueen kokoa (nyt kolme urheilijaa) on kasvatettava. En olisi halunnut jatkaa, jos A-maajoukkueeseen ei olisi saatu lisää käsipareja ja henkilöä, joka vastaa B-maajoukkueesta.

– Myös mäkien infrastruktuuriin on panostettava. Kotimaan kisoissa ei ole tuulikompensaatiojärjestelmää, ja varustekontrolli on lähes olematon. Onnistumiset kansallisissa kisoissa ovat usein hyviä hyppyjä, mutta ajoittain olosuhteet antavat kisojen tuloksista hyppääjälle valheellisen kuvan. Pukukehitys on myös osa, jota ei voi liiaksi painottaa, Medved luettelee.

Ennen maailmancupkauden päätöskisoja Suomi on maiden välisessä pistekilpailussa seitsemäntenä. Medvedin mukaan kärkikuusikko kilpailee merkittävästi suuremmilla budjeteilla kuin Suomi.

– Heidän resurssinsa ovat aivan eri luokkaa. Suomi on samalla tasolla kuin Slovenian B-maajoukkue, Medved havainnollistaa.

– Viime viikonloppu osoitti, että menestyminen on mahdollista. Paikan vakiinnuttaminen kärkisijoille vaatii valtavasti työtä. Lepsuiluun ei ole varaa – ei henkisesti eikä fyysisesti, Medved sanoo.

Medved ei halua kertoa, jatkuuko hänen valmennusuransa ensi kaudella.

– Olen saanut joitain yhteydenottoja, mutta haluan selvittää ensin, haluanko jatkaa valmentamista. Nyt keskityn viettämään aikaa perheeni kanssa, Medved sanoo.