Jopa raakaa perunaa on uitettu lasinuunin 1000 °C lämpötilassa, jotta helsinkiläisen lasitaiteilija Sini Majurin teoksiin syntyi haluttu väri.

Riihimäellä sijaitsevan Mafka & Alakosken lasistudiolla on pari viikkoa tehty Oulun uuden pääpoliisiaseman seinään uniikkia taideteosta.

Teoksen suurten lasikivien koko ja valmistus mietityttivät jo etukäteen kokenutta lasinpuhaltajamestari Kari Alakoskea.

Raaka peruna puhisee ja röyhtäilee sekoittaessaan lasimassaa

Perunatemppuun Alakoski joutui turvautumaan, kun lasikivistä tuli vihreitä eikä toivottua sinistä.

Ongelman aiheutti uuniin jäänyt edellistä keltaista väriä. Uuni tyhjennettiin, mutta väriaineiden määrää piti säätää useaan otteeseen.

– Oikean sinisen sävyn löytämisessä on ollut aika paljon hakemista. Lopulta ”keitimme” lasimassaa raa'alla perunalla. Työnsin metallitangon päässä olevan perunan hetkeksi lasiuunin pohjalle. Perunassa oleva kosteus höyrystyy ja massa kuplii. Näin saimme eriväriset lasimassat sekoittumaan keskenään, selittää Kari Alakoski teknistä prosessia.

Kuumuudessa perunan pinta mustuu, mutta juures ei syty palamaan, koska lasimassan sisällä ei ole happea.

Lasisten, noin metrin kokoisten kappaleiden valmistaminen ei ole ollut yksinkertaista.

Lasiuunin suuaukko asetti rajat suunnitelmille

Lasitaiteilija Sini Majurin ensimmäiset piirustukset Läpinäkyvyys-teoksesta saivat mestarin pudistelemaan päätään.

– Olin kauhuissani. Ensimmäiset mitat olivat sellaisia, että homma näytti vähän suuruudenhulluudelta, mestari naurahtaa.

Lasipajan uunin suuaukon rajat tulivat myös vastaan, joten teoksen osien kokoa hieman pienennettiin.

Isojen ja kuumien lasikivien pyörittely puhalluspillin päässä käy voimille. Kaikkiaan pillin päähään tulee lasimassaa viisi eri kerrosta.

Tarkkuutta vaatii erityisesti etupinnan värinalueen saaminen oikean kokoiseksi.

Sini Majurin askarteli erikoishiekalla täytettyyn laatikkoon jokaiselle kivelle oman muodon. Kari Alakoski laski kuuman lasimassan hiekkamuottiin ja puhalsi kuuman kappaleen haluttuun kokoon.

Hiekka teki lasikiven pinnasta tarkoituksella hieman röpelöisen.

Valmis teos muistuttaa joen yli kulkevaa kivipolkua

Läpinäkyvyys-teokseen puhallettiin 14 isoa lasikiveä ja joukko pienempiä. Seinälle aseteltuna niiden muoto ja rytmi muistuttavat joen yli johtavaa polkua.

Taiteilijan mukaan se kuvaa jatkuvuutta ja yhteistyötä.

– Miten sä miellät poliisiaseman ja mitä lasilla voisi ilmaista? Minusta se resonoi nimenomaan tähän teemaan, läpinäkyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lasi on minulle hyvin filosofinen materiaali, tunnustaa Sini Majuri.

Teoksen valmistamiseen on varattu rahaa 100 000 euroa.

Majurin ehdotus voitti taidekilpailun, johon osallistui kaikkiaan 75 ideaa. Valtion taideteostoimikunta ja Senaatti-kiinteistöt järjestivät kilpailun löytääkseen pysyvän julkisen teoksen Oulun käräjäsalin ulkoseinään.

Seinään kiinnitys vaatii insinööritaitoa

Lasikivien kiinnittäminen poliisitalon tiiliseinään ja kuljetus Ouluun on laittanut insinöörit miettimään ratkaisuja.

Sini Majuri työskentelee yhteistyössä Keravan Metallikaari Oy:n kanssa, jolla on kokemusta taideteosten ripustamisesta.

Majurin lasikivissä käytetään vesileikkaustekniikkaa, jolla kivien takaosaan saadaan neliskanttinen reikä. Siihen asennetaan metallikehys.

Metallikehyksen ja lasin väliin tarvitaan vielä kumi lämpölaajenemisen takia.

Kivet kiinnitetään seinään kemiallisella ankkuroinnilla, joka vaatii tietyn asennuslämpötilan.

Teos pääsee seinälle ensi kesän aikana

Lasikivien kuljettaminen Ouluun vaatii myös erityistä huolellisuutta. Sitä varten on tehty kuljetuslaatikot, joissa kivet kiinnitetään laatikkoon samalla tavalla kuin ne myöhemmin asennetaan seinään.

Läpinäkyvyys-teoksen lopullinen asennus on suunniteltu kesälle. Sini Majuri korostaa, että erikoinen rakennus vaatii myös turvallisuuden huomioimista.

– Taideteos ei aiheuta haittaa rakennuksen valvonnalle, hän muistuttaa.

Majuri saa taidekilpailun voitosta myös 7 000 euron palkinnon. Taiteilija näkee teoksensa osana Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta.

– On liikuttavaa nähdä, että lasi, joka on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalla, on siellä elävä osa kaupunkitilaa. Teokseni Läpinäkyvyys todistaa, että lasi voi yhtä aikaa olla hellä ja kestävä, runollinen ja yhteiskunnallinen, Sini Majuri pohtii.