Peruskouluikäisten oppilaiden määrä vähenee Suomessa 95 000:lla seuraavan 15 vuoden aikana. Siitä johtuen peruskoulujen määrä lähes puolittuu.

Näin karut lukemat opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tilaama selvitys latasi pöydälle viime syksynä.

Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla ja osassa suuria ja keskisuuria kaupunkeja oppilaiden määrä lisääntyy. Kuntaliitto on arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä pääkaupunkiseudulla jopa 30 prosenttia lapsista on vieraskielisiä.

Tällainen väestönkehitys tuo isoja haasteita suomalaiselle perusopetukselle.

Kaksi vuotta sitten käynnistynyt työryhmä julkaisi tänään torstaina raportin, jossa se pohtii, mitä perusopetukselle pitäisi lasten vähentyessä tehdä.

Tarkoitus on varmistaa, että lapsen oikeus koulutukseen toteutuisi mahdollisimman yhdenvertaisesti koko maassa.

Tässä jutussa kerromme tiiviisti tärkeimmät ehdotukset.

Lapset vähenevät, mutta rahoituksen ei pitäisi

Oppilasmäärän ennustetaan vähenevän prosentuaalisesti eniten Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Kainuussa.

Tilanne vaihtelee paljon maakuntien sisällä. Esimerkiksi Uudellamaalla pääkaupunkiseudun oppilasmäärä kasvaa neljällä prosentilla, kun samalla muualla maakunnassa oppilasmäärä pienenee 17 prosentilla.

Laadukkaaseen perusopetukseen investoiminen nähdään raportissa olennaisena Suomen menestykselle tulevaisuudessa.

Työryhmä painottaa, että lasten määrän vähenemistä perusopetuksessa ei pitäisi nähdä julkisen talouden säästökeinona.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi valtionosuuden määrärahatason korottamista, sillä valtio maksaa kunnille määrärahaa oppilasmäärän mukaan.

Raportissa muistutetaan, että lasten määrän väheneminen ei automaattisesti tarkoita kustannusten vähenemistä, päinvastoin. Raportin mukaan opetuksen keskimääräiset oppilaskohtaiset kustannukset kasvavat kaikissa kunnissa, mutta eniten ne kasvavat väestöään menettävissä kunnissa.

Kiinteistömenojen osuus ja varsinkin harvaan asutuissa kunnissa kuljetuskustannusten osuus on kasvanut.

Samalla väestön keskittyminen ja maahanmuuton lisääntyminen kasvattavat
investointitarpeita suurimmissa kaupungeissa.

Vaikka oppilasmäärä vähenee, opetuksen järjestäminen vaatii edelleen soveltuvat tilat ja kelpoiset opettajat, sanoo työryhmän puheenjohtaja, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osaston ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen OKM:stä.

– Sama määrä opettajia tarvitaan kymmenelle tai kahdellekymmenelle oppilaalle kuin kolmellekymmenellekin oppilaalle. Jos ei ole riittävää rahoitusta, jos perusta lähtee heikkenemään, se tulee todella kalliiksi myöhemmissä koulutusputken vaiheissa.

Työryhmä ei ollut asiassa aivan yksimielinen.

Valtiovarainministeriön edustajat ovat jättäneet raporttiin eriävän mielipiteensä. Sen mukaan julkisen talouden näkökulmasta olisi kestämätöntä, jos lapsi-ikäluokkien pieneneminen ei vaikuttaisi perusopetuksen määrärahan tasoon.

– Olisi hyvin hankala tilanne, jos toisessa päässä vain lisäresurssoitaisiin, kun toisessa päässä väestön vanhenemisesta johtuen menot automaattisesti kasvavat, budjettineuvos Taina Eckstein huomauttaa.

Kouluverkkoa pitää tiivistää entisestään

Peruskoulujen määrä on lähes puolittunut 2000-luvun aikana. Vuonna 2024 Suomessa oli 66 kuntaa, joissa on enää yksi peruskoulu.

Ikäluokkien pieneneminen yhdessä kuntatalouden haasteiden kanssa luo kasvavaa painetta kouluverkon tiivistämiseen entisestään.

Säästöjä voisi työryhmän raportin mukaan hakea muun muassa tarkastelemalla kouluverkkoa kuntarajat ylittäen erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

Myös kuntien välistä yhteistyötä opetuksen järjestämisessä pitäisi lisätä.

Rahat eivät riitä, jos ei löydetä tehokkaampia tapoja järjestää perusopetusta.

Eeva-Riitta Pirhonen, OKM

– Pieni yhteistyö perusopetuksen järjestämisessä ei enää riitä, vaan tarvitaan isoa yhteistyötä. Rahat eivät riitä, jos ei löydetä tehokkaampia tapoja järjestää perusopetusta, Pirhonen sanoo.

Uskonnosta ja elämänkatsomustiedosta yksi aine

Yhdeksi säästökeinoksi työryhmä ehdottaa uskonnon ja elämänkatsomustiedon yhdistämistä kaikille yhteiseksi katsomusaineeksi.

Myös etäopetusta voisi hyödyntää nykyistä enemmän. Työryhmä esittää etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kokeilua, jossa arvioidaan sen hyötyjä ja haittoja, kustannuksia sekä hyvinvointivaikutuksia.

Työryhmässä mukana ollut sivistysalan työnantajia edustavan etujärjestö Sivistan johtava asiantuntija Annakaisa Tikkinen sanoo raportin etäyhteyksiin liittyvien ehdotusten olleen pettymys.

– Kunnianhimon taso ei ollut ihan kohdillaan suhteessa haasteisiin, joiden äärellä olemme.

Raportissa etäopetuksen lähtökohtana on oppilaitoksissa annettava opetus. Tikkisen mukaan tätä ajattelua pitäisi laajentaa.

– Jos meillä ei ole uusia tapoja hyödyntää etäyhteyksiä, harvemman kouluverkon alueille jää vain tosi huonoja vaihtoehtoja. Siellä on joko pitkät koulumatkat, asuntola-asumista tai kotikoulu. Mikään näistä ei ole oikein hyvä suunta.

Tikkinen myös huomauttaa, ettei etäopetuksen tarvitse olla joko tai, eli tapahtua vain puhtaasti joko kouluissa tai kotona. Etäopetuksessa voisi hyödyntää esimerkiksi jotain oman kylän yhteistä tilaa.

Opetuksesta vain osa voisi olla etänä, mikä taas vähentäisi viikoittaista koulukuljetuksessa vietettävää aikaa.

– Kaikilla lapsillahan on sama tuntimäärä vuorokaudessa. Se tuntuu aika kohtuuttomalta, että jotkut istuvat koulukuljetuksessa viisitoistakin tuntia viikossa. Kaikilla lapsilla on oikeus lepoon ja ja leikkiin, Tikkinen sanoo.