Kuopion Kettulan koulun kuudesluokkalainen Salome Sasaki siirtyy elokuussa uuteen luokkaan ja uuteen kouluun.

Se tuntuu jännittävältä, mutta varsinaisia huolia on vain yksi.

– Toivon vain, että saisin edes yhden kaverin samalle luokalle, Sasaki sanoo.

Sasakin toive kertoo samaa kuin tutkimustietokin: nuorille kaverisuhteet on kaikkein tärkein asia yläkouluun siirtymisessä.

Suomessa ei kuitenkaan ole yhtenäistä linjaa siitä, kysytäänkö kouluissa nuorten toiveita luokkia muodostettaessa vai ei. Käytännöt vaihtelevat jopa saman kaupungin sisällä, kuten Kuopiossa.

Useimmissa Kuopion yläkouluista seitsemännen luokan aloittavilta kysytään, kenen kanssa he haluaisivat samalle luokalle.

Esimerkiksi kuopiolaisessa Kettulan alakoulussa osa perheistä on ihmetellyt yläkoulujen erilaisia käytäntöjä. Siellä osa kuudesluokkalaisista jatkaa yläkouluun Hatsalaan, jossa kaveritoiveita kysytään ja osa menee Puijonsarven kouluun, jossa näin ei toimita.

Haastattelimme yhdeksän kuopiolaista kuudes- ja seitsemäsluokkalaista. Kaikkien mielestä yksi tärkeimmistä asioista yläkouluun siirtymisessä ovat kaverit.

– Ensimmäiset päivät yläkoulussa ovat jännittävimmät. On todella tärkeää, että on tuttu kaveri tukemassa eikä tarvitse olla yksin, kertoo Siilinjärveltä Kuopioon Puijonsarven kouluun siirtynyt Eppu Pöyhönen.

Toinen puoli luokasta saa esittää toiveen, toinen ei

Kysyimme tätä juttua varten käytännöistä myös Helsingistä, Tampereelta, Oulusta ja Jyväskylästä, joissa kaikissa tilanne vaihtelee kouluittain. Kaupungeissa ei ole yhtenäistä linjaa kaveritoiveista, vaan rehtorit päättävät asiasta.

Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen johtaja, dosentti Sirpa Eskelä-Haapanen pitää Kettulan koulun kuudesluokkalaisten tilannetta epätasa-arvoisena.

– Nuorten voi olla vaikeaa ymmärtää, miksi tuon toisen mielipide otetaan huomioon, mutta minun ei. Se voi entisestään lisätä nuorten huolta yläkouluun menosta.

Eskelä-Haapasen mukaan kaupunkien olisi syytä tehdä linjaus kaveritoiveiden kysymisestä, jotta lapsia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti.

– Tässä mennään jo lasten oikeuksien turvaamisen puolella. Päätöksenteossa pitäisi kuunnella nuoria itseään ja hyödyntää tutkimustietoa kaverisuhteiden merkityksestä.

Kuopion kaupungin opetusjohtaja Silja Silvennoinen kertoo sähköpostitse, että koulujen on huomioitava monia asioita, tärkeimpänä oppilaan oikeus henkilökohtaiseen oppimisen tukeen ja opiskeluhuoltoon. Siksi kaveritoiveista ei Silvennoisen mukaan ole järkevää tehdä yhtenäistä linjausta.

Kaikkia toiveita mahdoton toteuttaa

Kaveritoiveiden toteuttaminen ei ole aina helppoa tai edes tarkoituksenmukaista. Isoissa yläkouluissa oppilaita tulee monista alakouluista ja luokkien muodostamisessa pitää ottaa huomioon esimerkiksi oppilaiden tuen tarve, koulukuljetukset ja valinnaisaineet.

Puijonsarven koulun rehtorin Jari Karttusen mukaan kaveritoiveiden kysymisestä luovuttiin muutama vuosi sitten, koska kaikkia toiveita oli mahdotonta toteuttaa.

– Kaikki saattavat toivoa jotain suosittua oppilasta ja jotakuta toista ei toivo kukaan. Miten silloin saadaan yhdenvertaisesti kaikkien toiveille sama painoarvo?

Tietoa kuudesluokkalaisten kaverisuhteista saadaan Karttusen mukaan edelleen opettajilta, erityisopettajilta, opiskeluhuollosta, terveydenhoidosta ja vanhemmilta.

Kaveritoiveita huomioidaan, jos esimerkiksi ujo oppilas tarvitsee tuttuja kavereita. Jos taas alakoulussa on ollut kiusaamista, kiusaaja ja kiusattu voidaan sijoittaa eri luokille.

– Asiassa on huomioitava se, että kaverisuhde tukee molempien oppilaiden ja koko ryhmän koulunkäyntiä, Karttunen muistuttaa.

Puijonsarven seitsemäsluokkalainen Sipi Hallman päätyi eri luokalle kuin useimmat kaverinsa, vaikka ei sitä toivonut. Nyt hän ajattelee, että se oli hyvä asia.

– Nyt on rauhallisempaa ja helpompaa keskittyä kouluun.

Uudet kaverit innostavat, yksinolo pelottaa

Jyväskylän yliopiston koordinoimassa tutkimuksessa tutkijat kysyivät yli tuhannelta kuudesluokkalaiselta yläkouluun siirtymiseen liittyvistä odotuksista ja huolista.

Tutkimuksen mukaan kaverisuhteet ovat nuorille tärkein asia yläkouluun siirryttäessä. Yli kolmanneksella vastaajista oli myönteisiä odotuksia, kuten uusien ystävien saaminen.

Neljännes puolestaan oli huolestunut muun muassa yksin jäämisestä tai kiusaamisesta.

– Esimerkiksi eräs nuori vastasi, että sitten mikään ei pelota, jos tietyt oppilaat ovat luokallani, Eskelä-Haapanen sanoo.

Puijonsarven koulun seitsemäsluokkalaiset Tuukka Hartikainen ja Camilla Korhonen olivat eri tilanteissa yläkoulun alkaessa: Hartikainen on käynyt koulua Puijonsarvessa ensimmäisestä luokasta asti, kun taas Korhonen muutti Leppävirralta Kuopioon.

Videolla he kertovat, miten tilanteen kokivat:

Tutkimuksen mukaan kaverihuolista kärsivillä nuorilla oli enemmän koulu-uupumusta kuin niillä, joilla näitä huolia ei ollut. Lisäksi kaverisuhteista huolestuneet tytöt suhtautuivat kouluun kyynisemmin kuin muut tytöt.

Siksi etenkin tyttöjen koulusiirtymää tukeviin ystävyyssuhteisiin olisi Eskelä-Haapasen mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota.

– Tärkeintä kuitenkin on, että kukaan ei jää yksin.