Tällaista ei teatterissa ihan joka päivä näe: Itäkeskuksen Stoan lavalle on tuotu rakennustelinerykelmä, jonka metalliputkien varassa kaksi miestä taiteilee, hyppii ja heittää volttia.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Parkour – eli urbaanissa tilassa temppuilu – tuleekin tästä ensimmäisenä mieleen.

Ei siis ihme, että norjalaisen HeinCo-kollektiivin Uventa-esityksen päätähdet Nikolai Arnesen ja Alex Schauer ovat pitkän linjan parkour-ammattilaisia.

Schauerille parkour ja siihen kuuluvat liikkeet merkitsevät paluuta lapsuuteen.

– Siihen, mitä teimme leikkikentällä. Tässä esityksessä käytämme kehojamme luovilla tavoilla, pyörimme ja tasapainoilemme, ylhäältä alas. Tämä kaikki on sitä, mitä liike tarkoittaa minulle, Alex Schauer kertoo.

Rakennusteline ei ehkä ole se kaikkein helpoin esiintymispaikka, tosin rakennustelineet on jo lähtökohtaisesti valmistettu kestäviksi.

– Harjoittelemme satoja kertoja kaikkea sitä, mitä teemme. Meidän on tiedettävä missä tanko on, jottemme iske siihen päätämme, kun liikumme. Meidän täytyy myös tuntea teline, ilman että edes katsomme sitä, Schauer jatkaa.

Itävallan Wienissä asuva Alex Schauer kiertelee paljon maailmaa, ja parkourin suhteen hänelle on muodostunut suosikkikohteita.

– Kööpenhamina, Lissabon ja Barcelona. Helsinkiä en ole vielä ehtinyt kierrellä, mutta hyvältä näyttää. Esimerkiksi brutalistiseen arkkitehtuuriin kuuluu usein eritasoisia betonikuutioita, joiden keskellä on hyvä harjoittaa parkouria.

Uventaa esitetään Suomessa nuorelle yleisölle suunnatulla festivaalilla, mutta Alex Schauerin mielestä esitys sopii kaikenikäisille.

– Toki Uventa vetoaa nuorempaan yleisöön, koska siinä on paljon liikettä ja tällaista ei tavallisesti näe teatterilavalla. Toisaalta esityksen äänimaailmassa on rankkuutta.

Lippujen hinnat ovat haaste

Uventa on osa nuorelle yleisölle suunnattua Bravo!-festivaalia, joka järjestetään nyt kolmannentoista kerran. Festivaali levittäytyy ympäri pääkaupunkiseutua yli 20 paikkaan.

Tämän vuoden ohjelmiston keskiössä on Pohjoismaiden ja Baltian lapsille ja nuorille suunnattu esittävä taide.

– On tuntunut tärkeältä, että yhteistyötä tehdään myös tässä lähialueella, Bravo!-festivaalia järjestävän Assitej Finlandin viestintäpäällikkö Pisko Aunola kertoo.

Maailmanlaajuinen Assitej eli International Association of Theatre for Children and Young People perustettiin vuonna 1965. Nimensä mukaisesti se promoaa nuorelle yleisölle suunnattua kulttuuria. Esimerkiksi Assitej Finlandilla on 50 kotimaista jäsenryhmää esittävän taiteen saralta.

Aunola sanoo, että Suomessa tehdään todella laadukasta lapsille ja nuorille suunnattua kulttuuria.

– Etenkin sirkuksen, tanssin ja sanattomien esitysten puolella luodaan koko ajan kaikkea uutta ja mielenkiintoista. Puheteatterissa taas tehdään sovituksia tutuista kirjoista, mikä on hyvä tapa tarjota helposti lähestyttävää kulttuuria lapsille, Pisko Aunola listaa.

Aunolan mukaan nuorelle yleisölle suunnatuihin teoksiin liittyy kuitenkin ainakin yksi reunaehto ja haaste.

– Lapsille ja nuorille suunnattujen esitysten tuottaminen maksaa saman verran kuin aikuisillekin tehtävät esitykset, mutta pääsyliput ovat usein edullisempia.

Nuorisokulttuurimittelöissä Helsinki päihittää Wienin

Itäkeskuksen Stoassa esitettävä Uventa on herättänyt runsaasti kiinnostusta, ja sen molemmat näytökset ovat olleet lähes loppuunmyytyjä. Kuten tässäkin tapauksessa, kansainväliset esitykset tulevat Stoaan useimmiten yhteistyöprojekteina.

– Pyrimme tekemään yhteistyötä sellaisten festivaalien ja toimijoiden kanssa, jotka keskittyvät nuorten kulttuuriin, Stoan kulttuurituottaja Sara Hirn toteaa.

Lasten kulttuurikasvatuksen ohjelmalla onkin tärkeä merkitys Stoan toiminnassa. Siihenkin kuuluu esityksiä, mutta suurin osa niistä on kotimaisia.

– Tavoitteenamme ovat saavutettavat lipunhinnat, joten taloudellisesta näkökulmasta ajatellen tämä voi olla joskus haastavaa, Sara Hirn sanoo.

Hirnin mukaan pääkaupunkiseudulta löytyy kulttuuritarjontaa lapsille ja nuorille tällä hetkellä ihan hyvin, mutta enemmänkin toki voisi olla.

– Resursseihin nähden tilanne Helsingissä on kuitenkin hyvä.

Entäpä sitten keskisen Euroopan sydämessä sijaitseva suuren luokan kulttuurikaupunki Wien? Yllättäen Uventan Alex Schauerin mukaan Wien ei loista lapsille ja nuorille suunnatulla kulttuurillaan.

– Suomessa ja pohjoisemmassa Euroopassa nuorisokulttuurin saralla tapahtuu enemmän kuin Wienissä. Meille ei ole kehittynyt samanlaista järjestelmää, johon kuuluu sellainen määrä teattereita ja esiintymispaikkoja kuten täällä. Wien on tunnetusti suurten kulttuuriorganisaatioiden kaupunki.