VOOZH about

URL: https://yle.fi/a/74-20214824

⇱ Lahden kaupunginteatterilla valtava paine saada tappiot katettua – lipunmyyntiä pitäisi kasvattaa yli sata prosenttia | Päijät-Häme | Yle


Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön

Tuoreen konsulttiselvityksen mukaan Lahden kaupunginteatterin olisi tehtävä useita muutoksia toimintaansa, jotta se pystyisi selättämään taloudelliset vaikeutensa.

Kaupunginteatteri toimii vuonna 1983 valmistuneessa rakennuksessa, jossa on suuret kiinteistökulut. Rakennus on tehty teatteriksi, joten sen muuttaminen muuhun käyttöön ei onnistu.

Lahden kaupunginteatterirakennuksen talotekniikka on tullut tiensä päähän ja se odottaa kiireellistä korjausta, sillä jotkut viat aiheuttavat jo vaaratilanteita. Näyttämönostimet voivat jumiutua, hissit toimivat epäluotettavasti ja yleisövessat tukkeutuvat helposti.

Teatteritalon peruskorjaus on suunniteltu 2030-luvulle.

Lahden kaupunginteatteri on merkittävä betonibrutalismia edustava kiinteistö, jolle on haettu suojelumerkintää. Kuva: Petri Niemi / Yle

Vaikka Lahti käyttää yli 100 000 asukkaan kaupungeista eniten rahaa kulttuuriin, hupenee merkittävä määrä rahoista kaupunginteatterissa kiinteistömenoihin. Lahdessa teatterin kiinteistömenojen osuus on 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin muiden suurten ja keskisuurten valtionapua saavien kulttuurilaitosten.

Tiedot selviävät Rud Pedersen Public Affairs konsulttiyhtiön tekemästä teatterin tulevaisuusselvityksestä. Lahden kaupunki tilasi selvityksen konsultilta viime vuoden lopulla.

Yleisömäärät huvenneet

Teatterirakennuksen toiminta-aikana yleisömäärät ovat Lahdessa puolittuneet. Vielä 1980-luvulla ostettiin 0,65 – 0,9 lippua päijäthämäläistä kohden. 2010-luvulla ostettujen lippujen määrä on pudonnut 0,32 lippuun.

Verrokkiteattereihin verrattuna Lahden yleisömäärä on laskenut kaikkein eniten. Yleisömäärän väheneminen on ollut vauhdikkaampaa kuin esimerkiksi Kajaanin tai Kouvolan teattereissa.

Kaupunkikehitysjohtaja Henna Eskonsipo-Bradshaw, Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen, näyttelijä Anna Pitkämäki ja Etelä-Suomen sanomien kulttuuritoimittaja Ilkka Kuosmanen pohtivat kaupunginteatterin tulevaisuutta keskustelutilaisuudessa 10.3.2026. Kuva: Marjo Pirilä / Yle

Teatterin myyntidatassa on viitteitä siitä, että alueellisessa tavoittavuudessa on tapahtunut muutos Lauri Maijalan aloitettua teatterinjohtajana vuonna 2024. Päijäthämäläisten osuus on vähentynyt kuusi prosenttiyksikköä ja vastaavasti pääkaupunkiseudulta tulevien osuus on kasvanut seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Maijalan aikana ohjelmistossa ovat korostuneet kotimaiset kantaesitykset. Konsulttien mukaan niiden myyminen on hankalampaa kuin näytelmien, jotka ovat yleisölle jo entuudestaan tuttuja.

Lauri Maijalan ensimmäinen ohjaus Lahdessa The Black rider kiinnosti pääkaupunkiseudulla asuvia. Kuva: Vuokko Salo

Teatterin tulos on ollut alijäämäinen vuodesta 2022 asti. Peruskorjauksen jälkeen kiinteistökulut kasvavat niin, että konsulttien laskelman mukaan lisämyyntitarve olisi suuri. Jos suunniteltu remontti nostaa teatterin vuokraa noin puoli miljoonaa euroa, on kiinteistömenojen osuus toiseksi korkein suomalaisista teattereista.

Jotta teatteri pääsisi nollatulokseen peruskorjauksen jälkeen, sen pitäisi nostaa lippujen myyntiä noin sata prosenttia. Konsulttien mielestä on selvää, että teatteri ei selviä taloudellisesta tilanteestaan lipunmyyntiä parantamalla.

Taiteellinen ja taloudellinen johtaminen pitäisi erityttää

Konsulttien mielestä Lahden kaupunginteatterin johtamisrakenne on epäselvä. Teatterinjohtaja vastaa taloudesta ja taiteellisesta tasosta. Hän tekee samaan aikaan myös itse taiteellista työtä.

Konsultit kyseenalaistavat myös teatterinjohtajan aseman noin 40 työntekijän esihenkilönä. Jo kehityskeskustelujen pitäminen vie aikaa. He suosittelevat mallia, jossa taloudellinen johtaja olisi toiminnallinen teatterinjohtaja, joka kantaisi taloudellisen vastuun ja asettaisi taiteelliselle johtajalle toimintarajat.

He myös suosittelevat teatterille ulkopuolista neuvonantajaa eli hallitusta tai jaostoa, joka koostuisi pääasiassa teatterialan ammattilaisista. Konsultit kuitenkin huomattavat, että teatterin taiteellinen vapaus täytyy taata ja poliitikot pitää käsivarren mitan päässä.

Heidän mielestään teatterin yhtiöittäminen kasvattaisi teatterin itsenäistä roolia merkittävästi. Kaupungille yhtiöittäminen tarkoittaisi alijäämien kuittaamista ja yhtiön pääomittamista.

Edellisen kerran kaupunginteatterin yhtiöittämistä selvitettiin vuonna 2019. Esitys kuitenkin kaatui täpärästi kaupunginhallituksessa.

Teatteri joutuu väistötiloihin peruskorjauksen ajaksi. Konsulttien mukaan samalla sillä on tilaisuus etsiä uutta yleisöä. He ehdottavat, että teatteri voisi järjestää improvisaatio- tai lauluiltoja ravintoloissa. Teatteri voisi tehdä myös yhteistyötä visuaalisten taiteiden museo Malvan ja Sinfonia Lahden kanssa ja lisätä vierailuesityksiä.

Kati Outinen vierailee tänä keväänä Lahdessa.