Pohjois-Savossa sijaitseva Rautavaaran kunta ei voi vaihtaa työllisyysaluetta.

Kunta suunnitteli viime vuoden lopulla vaihtavansa työvoimapalvelunsa Kuopion työllisyysalueesta Ylä-Savon työllisyysalueeseen.

Muutosta haluttiin, koska kunta oli pettynyt Kuopion työllisyysalueen toimintatapaan. Työllisyysalueet ovat hoitaneet työllisyyspalvelut viime vuoden alusta, ja alueet voivat muodostua joko yhdestä tai useammasta kunnasta.

Rautavaaran kunnanhallitus päätti asiasta kokouksessaan joulukuussa. Vaihdoksesta oli käyty myös neuvotteluja Ylä-Savon suuntaan.

Myöhemmin joulukuussa kävi ilmi, että työllisyysalueen vaihtaminen poikkeusluvalla aloittaneeseen työllisyysalueeseen ei ole mahdollista.

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Jenni Wessman kertoo, että poikkeuslupa koskee vain valtioneuvoston päätöksessä mainittujen kuntien muodostamaa työllisyysaluetta.

Ylä-Savon työllisyysalue on on yksi kuudesta valtioneuvoston poikkeusluvalla aloittaneista työllisyysalueista, jotka voivat järjestää työvoimapalvelut alle 20 000 henkilön työvoimapohjalla. Ylä-Savon työllisyysalueeseen kuuluvat Iisalmi, Kiuruvesi, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä.

– Mikäli aiottu muutos tapahtuisi, ei Ylä-Savon työllisyysalueella olevien kuntien ja Rautavaaran kunnan muodostama uusi alue olisi enää valtioneuvoston päätöksen mukainen, Wessman tarkentaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö ei kuitenkaan ole sellaisessa roolissa, että se hyväksyisi tai antaisi lupia työllisyysalueiden muutoksiin.

Wessmanin mukaan valtioneuvostolla on päätöksenteko-oikeus tilanteissa, joissa muodostuva alue ei täytä syystä tai toisesta lain edellytyksiä.

Työllisyyskoordinaattori: Ei edes tietoa kunnan työttömistä

Rautavaaran kunnan työllisyyskoordinaattori Sinikka Karhusen mukaan joulukuussa tullut tieto oli pettymys ja yllätys. Karhunen aloitti työllisyyskoordinaattorina viime huhtikuussa.

– Ylä-Savon alue on pieniä kuntia täynnä. Olisimme solahtaneet siihen porukkaan kivuttomammin ja olisimme olleet tasa-arvoisempia, Karhunen harmittelee.

Kuopion työllisyysalueen ensimmäinen vuosi oli vaikea, ja nopeasti kävi selväksi, että Rautavaara haluaa irtautua siitä.

– On tuntunut siltä, että olemme syrjässä ja lapsipuolen asemassa, Karhunen tiivistää.

Ongelmia on ollut esimerkiksi tiedon saamisessa ja yhteydenpidossa. Rautavaaran työttömyysluvut ovat korkeat.

– Minulla ei käytännössä ole ollut edes sitä tietoa, ketä meidän kunnassa on työttömiä.

Ylä-Savo arvioitiin Rautavaaralla toimivammaksi esimerkiksi ketterän työnvälityksen ja lähipalveluiden vuoksi.

Kunnassa on jälkikäteen harmiteltu sitä, ettei jo alun perin tavoiteltu paikkaa Ylä-Savon työllisyysalueesta.

– Ilmeisesti silloin Kuopio on tuntunut varmemmalta vaihtoehdolta, Karhunen pohtii.

Tilanne Kuopion työllisyysalueen suuntaan on Karhusen mukaan hieman parantunut tämän vuoden aikana.

Kunnat voivat halutessaan muuttaa työllisyysalueita, mutta muutosten on täytettävä lain edellytykset.

Esimerkiksi Urjalan kunta on irtautunut Tampereen työllisyysalueesta vain vuosi sen aloittamisen jälkeen.