Vuodenvaihteessa noin 250 vakituista työntekijää irtisanonut ja noin 140 määräaikaista vähentänyt Etelä-Karjalan hyvinvointialue ilmoittaa pystyneensa työllistämään uudelleen noin 30 prosenttia irtisanotuista työntekijöistä joko määräaikaiseen sijaisuuteen tai vakituiseen tehtävään.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn sekä Lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin paikallisten pääluottamusedustajien mukaan uudelleen töitä saaneiden määrä oli toissa viikolla noin 80, joista puolet vakituiseksi palkattuja.

– Pystyimme vähentämään irtisanottavien määrää. Toki kaikki määräaikaisuudet eivät ole vielä päättyneet. Määräaikaisuudet päättyvät vasta määräaikojen päättyessä, selventää henkilöstöjohtaja Tiina Laine.

SuPerin pääluottamusedustaja Katja Laitisen arvion mukaan merkittävä osa takaisin palanneista työntekijöistä on lähihoitajia.

Tehyn pääluottamusedustaja Sanna Topra ei tiedä palanneiden jäsenten määrää, koska takaisin otettujen työntekijöiden nimet eivät ole tiedossa.

Säästöt syntyvät työtehtävien lakkaamisesta

Koko hyvinvointialueen henkilöstöä koskeneiden yt-neuvottelujen taustalla ovat hyvinvointialueen suuret säästöpaineet, vaikka sote-alalla on samalla pulaa työntekijöistä. Tämän vuoden säästötarve on yhteensä noin 37 miljoonaa euroa.

Miten hyvinvointialue voi saada vaaditut säästöt kasaan, kun työntekijöitä tulee takaisin töihin?

– Tehtävät, joista työntekijän palvelussuhde on irtisanottu, ovat lakanneet. Säästöt syntyvät näistä lakkautetuista tehtävistä. Uudelleen työllistyminen johtuu siitä, että meillä on vapautunut yt-neuvottelun jälkeen muita tehtäviä, selventää henkilöstöjohtaja Tiina Laine.

Katja Laitinen, miten SuPer neuvoo jäseniään arvioimaan, kannattaako ottaa esimerkiksi lyhyt sijaisuus vastaan?

– Kannattaa olla yhteydessä omaan työttömyyskassaan, ja varmistaa, millaisia vaikutuksia on ansiosidonnaiseen päivärahaan, jos ottaa vastaan esimerkiksi yksittäisiä keikkavuoroja.

Vaihtuvuutta ja sijaisuuksia

Työnantajalla on irtisanomisen jälkeen takaisinottovelvollisuus, eli jos se tarvitsee uutta työvoimaa vastaaviin tehtäviin 4–6 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, työtä on ensisijaisesti tarjottava aiemmin irtisanotulle.

Ekhvassa osa määräaikaisistakin on saanut töitä uudelleen.

Syynä tähän on hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Tiina Laineen mukaan se, että Ekhvalla on isona organisaationa tavanomaista henkilöstön vaihtuvuutta ja erilaisia sijaistustarpeita, kuten perhevapaita.

– Tehtävät, joita tarjoamme irtisanotuille työntekijöille, ovat näitä vapautuneita vakituisia tehtäviä tai sijaisuuksia, Laine lisää.

Kotihoito ja palveluasuminen työllistävät

Sanna Topran mukaan Ekhvalla on melko runsaasti avoimia vakituisia tehtäviä, joita tarjotaan irtisanotuille. Työpaikkoja on erityisesti kotihoidossa ja esimerkiksi iäkkäiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä.

– Määräaikaisuuksia on jatkettu tämän kevään aikana lyhyitäkin jaksoja, jotta hoito saadaan turvattua ennen kuin irtisanottujen uudelleentyöllistämisprosessit valmistuvat.

Määräaikaisten sijaisuuksien kesto on vaihdellut muutamasta kuukaudesta vuodenkin kestäviin sijaisuuksiin. Tuntisopimuksia Ekhva ei ole tehnyt.