Turussa ei ole viitteitä radikalisoivasta kotiopetuksesta, kertoo lasten ja nuorten palveluiden johtaja Anu Parantainen.

Suojelupoliisi kertoi kansallisen turvallisuuden katsauksessaan tiistaina, että koulupakko lisäisi Suomen turvallisuutta. Taustalla on huoli uskonnollisesti tai ideologisesti radikalisoivasta kotiopetuksesta.

– Mitään viitteitä tällaisesta ei ole huomattu. Toki tilannetta seurataan, eikä me tämän asian kanssa silmät ummessa olla, Parantainen sanoo.

Kotiopetuksesa olevien määrä on viime vuosina kasvanut, mutta joukko on edelleen melko pieni. Turussa on noin 15 000 lasta perusopetuksessa ja heistä on kotikoulussa tällä hetkellä 51.

Myös oppilaiden ikäjakauma on tasainen ykkösestä yhdeksäsluokkalaisiin.

– Kotikoulun syynä voi olla esimerkiksi sairaus tai vaikka perheen maailmanympäripurjehdus, Parantainen havainnollistaa.

Seurantaa tulossa lisää

Suomessa ei ole koulupakkoa, mikä tarkoittaa sitä, että huoltaja voi halutessaan pitää lapsen kotiopetuksessa. Turun lasten ja nuorten palveluiden johtaja Anu Parantaisen mukaan huoltajan kanssa käydään aina keskustelu ennen kotiopetukseen siirtymistä.

– Siinä sovitaan esimerkiksi koejärjestelyistä ja arvosanojen antamisesta.

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) pitää Ruotsin mallin mukaista koulupakkoa ennenaikaisena ratkaisuna Suomessa.

– Ensin pitäisi pohtia valvonnan tehostamista, Adlercreutz sanoo Ylen aamun haastattelussa.

Parantainen on samoilla linjoilla ja toteaa, että kotikoulun valvonta on tällä hetkellä Turussa riittävällä tasolla.

– Kategorinen kielto ei ole hyvä ratkaisu. On lapsia, jotka eivät esimerkiksi sairauden takia voi kouluun tulla.

Turussa on tällä hetkellä yksi opettaja, joka valvoo kotiopetusta. Ensi lukuvuonna paukkuja lisätään siten, että kotiopetusta aletaan seurata postinumeroalueittain.

– Se on mielenkiintoista nähdä onko kotiopetuksessa jotain alueellista trendiä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ei ole, Parantainen sanoo.