Puolustusministeri Antti Häkkänen suhtautuu viileästi Yhdysvaltain vaatimuksiin avusta Hormuzinsalmella. Häkkänen totesi, että EU arvioi rauhassa, mitä pysähdyksissä olevien merikuljetusten hyväksi voitaisiin tehdä ja onko sellaiseen EU:ssa ylipäätään intoa. Häkkänen toteaa, että Suomen merivoimien aluksia tarvitaan joka tapauksessa lähialueilla.

– Joudumme naapurin takia pitämään valmiutta yllä, enkä usko että meiltä hirveitä lähdetään tässä asiassa odottamaan.

Häkkänen kommentoi asiaa tavatessaan mediaa Rovajärvellä, jossa on Naton suurin arktinen sotaharjoitus Cold Response. Norjan, Suomen ja Ruotsin Lapissa meneillään olevaa harjoitusta johtaa Norja. Häkkänen seurasi harjoitusta Ruotsin puolustusministeri Pål Jonsonin kanssa.

Presidentti Trump sanoi maanantaina Financial Timesin haastattelussa, että Naton tulevaisuus ei näytä hyvältä, jos liittolaiset eivät auta Yhdysvaltoja Hormuzinsalmessa. Esimerkiksi Saksa ja Italia ovat jo ilmoittaneet, että Trumpin toivomaa apua ei ole tulossa.

”Ei mikään puoluetoimistossa keksitty ydinaselinja”

Puolustusministeri Häkkänen otti kantaa myös ydinaselainsäädäntöön, josta on keskusteltu tiiviisti kahden viime viikon aikana. Hallitus aikoo karsia laista ydinaseita koskevia rajoituksia. Oppositio on vaatinut kaikkien puolueiden ottamista mukaan valmisteluun.

Häkkänen totesi Rovajärvellä, että kolmen kuukauden lainvalmisteluprosessin aikana eduskunnassa käydään puolueiden ja kansanedustajien kesken ”juurta jaksain” läpi kaikki, myös parlamentaarista työryhmää esittäneen SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin ideat.

– Jatketaan keskustelua tarvittaessa vaikka joka päivä. Meille saa esittää erilaisia vaihtoehtoja ja omia ideoita, mutta peräänkuulutamme sitä, että jokainen millimetri ydinasesuojan järjestelyissä on ratkaiseva.

Häkkäsen mukaan parlamentaarinen keskustelu tulee olemaan ”tiivistä ja syvää”, mutta mitään parlamentaarista työryhmää hän ei lupaa. Hanke on valtioneuvoston vastuulla, puolustusministeri totesi.

– Tämä liittyy Naton ydinasesuunnitteluun eikä ole missään puoluetoimistossa yhtäkkiä keksitty ydinasepoliittinen linja. Uskon, että valtaosa kansanedustajista sen ymmärtää.

Puolustusministeri Häkkänen johtaa lain valmistelua puolustusministeriössä.

Yle kysyi Häkkäseltä myös Suomen suhtautumisesta Ranskan tarjoamaan ydinasesuojaan, josta ainakin Ruotsi ja Tanska ovat käyneet keskusteluja.

– Käymme keskustelua Ranskan kanssa, olemme jonkinlaista vuoropuhelua jo pitäneetkin asiasta. Katsotaan miten asia etenee. Meillä ei ole tässä mikään kiire, Häkkänen totesi.

Suomen FLF-joukot valmiina kesään mennessä

Cold Response -harjoituksessa Lappiin tulevien Naton etulinjan joukkojen maat harjoittelevat ensi kertaa yhteistoimintaa uudessa kokoonpanossa, vaikka harjoitus ei olekaan virallisesti FLF- eli forward land forces -harjoitus. Mukana on niin Suomen ja Ruotsin joukkoja kuin ranskalaisia, italialaisia ja yhdysvaltalaisia ja brittien joukkoja.

Ruotsi toimii Suomen FLF-joukkojen kehysvaltiona ja taisteluosaston ydinryhmä tulee Bodenista. Puolustusministeri Jonson kertoi Rovajärvellä, että FLF Finland on toimintakunnossa ennen heinäkuun Nato-kokousta Ankarassa.

– Cold Response on erittäin tärkeä myös FLF-joukkojen kannalta ja kytkeytyy siihen hyvin, Jonson totesi.

Harjoituksessa Suomi opettelee ottamaan vastaan kansainvälistä apua. Lapissa harjoitukseen osallistuu 7 500 sotilasta, joista yli puolet on muista liittolaismaista.

Cold Response -harjoitus on myös liitetty osaksi Naton arktisen alueen puolustusta tehostavaa Arctic Sentryä. Arctic Sentry perustettiin rauhoittelemaan Yhdysvaltoja sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli uhannut ottaa Grönlannin. Nato haluaa todistaa Yhdysvalloille, että se ottaa arktisen alueen turvallisuushuolet vakavasti.

Korjaus 17.3. klo 8.40. Kuvatekstissä Jonsonin sukunimi oli kirjoitettu virheellisesti muotoon Johnson.