Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) tiputti maaliskuun alussa uutispommin: hallitus purkaa lakiin kirjatun ydinaseiden täyskiellon Suomen maaperällä.

Oppositio tyrmistyi siitä, että se jätettiin ison ulko- ja turvallisuuspolitiikan lakimuutoksen valmistelun ulkopuolelle.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen ehdotti puolueiden sitoumusta, jolla ydinaseet kielletään rauhan aikana. Vastaava sitoumus on Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, joissa ydinaseiden sijoittamista ei rajoiteta lailla.

Perjantaina SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vaati hallitusta jäädyttämään lakimuutoksen.

Kysely: Hallituspuolueilta tuki

Ylen kansanedustajakyselyssä itse lakimuutos saa odotetusti hallituspuolueilta laajan tuen.

– Uskottava pelote on rauhan tae. Vaikka täyskielto purettaisiin poikkeustilanteiden varalta, se ei tarkoita ydinaseiden tuomista Suomeen tai maamme ydinaseistamista. Kyse on Naton yhteisen puolustuksen juridisten esteiden poistosta, vastaa Janne Jukkola (kok.).

– Nykyinen laki estää ydinaseen käytön myös silloin, jos Suomeen hyökättäisiin ydinaseita käyttäen. Rajoitteiden poistaminen mahdollistaisi sodan uhatessa ydinaseen pelotevaikutuksen täyden hyödyntämisen, vastaa Rami Lehtonen (ps.).

Kannatusta on myös oppositiossa.

– Lakimuutos on tarpeen, eikä asia ole puolustuspolitiikan parissa työskenteleville uusi. Naton rajamaana on etumme mukaista taata pelotevaikutus täysimääräisenä, sanoo puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.).

EOS-vastauksen jättänyt Atte Harjanne (vihr.) arvostelee tapaa, jolla hallitus valmisteli lakimuutoksen.

– Nykyisen YYA-aikaisen lain tekniselle muutokselle on perustelut.

– Tämä alleviivaa sitä, miten ala-arvoisen surkeasti tämä touhu on puolustusministerin johdolla vedetty. Kaikki ydinaseisiin liittyvä päätöksenteko on myös strategista viestintää, jossa ei todellakaan kaivata tällaista tunarointia.

Oppositiosta tyrmäys

SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajat vastustavat lähes yksituumaisesti ydinaserajoitusten poistamista.

– Ydinaseet ovat joukkotuhoaseita, eikä niiden sijoittaminen Suomeen ole turvallisuuspoliittisesti perusteltua. Ruotsilla, Tanskalla ja Norjalla on kirjaukset DCA-sopimuksissa, ettei niihin sijoiteta ydinaseita. Lisäksi EU:n itärajavaltioihin ei ole USA:n omien ja Naton linjausten mukaisesti sijoitettu ydinaseita, sanoo SDP:n Eveliina Heinäluoma.

– Suomi on Naton ydinasepelotteen piirissä ilman, että aseita pitäisi tuoda meidän maaperällemme. Ydinaseiden leviäminen lisää aina jännitteitä ja sodan riskiä, vastaa entinen sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.).

– Nato-jäsenyys ei ole edellyttänyt eikä edellytä lakimuutoksia, sanoo vasemmistoliiton Jessi Jokelainen.

Rajoitusten purulle löytyy oppositiosta myös ymmärrystä.

– Vaikka päätös on vaikea, se lisää turvallisuuttamme. Pääsemme Naton koko puolustusmahdollisuuksien osalta mukaan suunnitteluun, sanoo Anne Kalmari (kesk.).

Perussuomalaisilta tukea uudelle sitoumukselle

Kun kysyttiin, pitäisikö ydinaseita rajoittaa rauhan aikana, hallituspuolueiden edustajien kannoissa näkyy eroja.

Erillistä kirjausta kertoo kannattavasta kaksi kokoomuksen, kahdeksan perussuomalaisten ja yksi RKP:n edustaja.

Perusteluissa painottuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan laaja yhteisymmärrys.

– Mikäli sen saavuttaminen edellyttäisi erillistä parlamentaarista sopimusta, en näe sille esteitä, sanoo Jari Ronkainen (ps.).

– Vastaavia löytyy muista Pohjoismaista. Suomen ei kannata muuttaa kantaansa ydinaseisiin, vaikka lainsäädännössä tapahtuu muutos. Mielestäni laaja konsensus tällaisissa asioissa olisi hyvä saada, arvioi Henrik Wickström (r.).

Enemmistö ei innostu erillisestä kirjauksesta, mutta osa on siihen tarvittaessa valmis.

– On selvää, että Suomeen ei olla sijoittamassa ydinaseita jatkossakaan. Ei ole tarvetta tehdä asiasta sen kummempaa numeroa. Jos kirjauksen tekeminen kuitenkin edistäisi lain hyväksymistä mahdollisimman laajalla parlamentaarisella tuella, en näe sellaisen tekemistä ongelmaksi, sanoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.).

– Parlamentaarisia lausumia voidaan toki antaa, mutta ne eivät voi olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa, sanoo Päivi Räsänen (kd.).

Ben Zyskowiczin (kok.) mukaan sitoumus tulisi tehdä esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan selonteon yhteydessä keväällä.

– Tulee pyrkiä siihen, että mahdollisimman laaja enemmistö eduskunnassa hyväksyisi puheena olevan lakiesityksen. Olisi perusteltua, että eduskunta toteaisi, ettei Suomi salli ydinaseita alueellaan rauhan aikana, hän vastaa.

– Parlamentaarisen sopimuksen sijaan voidaan käyttää myös muita toimintamalleja, kuten eduskuntaryhmien yhteinen julistus tai mietintövaliokunnan lausuma, vastaa talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila (ps.).

Marttila: ”Tuomiopäivän” aseelle tarvitaan laki

Oppositio suhtautuu rauhan ajan rajoitukseen pääosin myönteisesti.

– Esitimme jo Nato-jäsenyysprosessin aikaan, että Suomi tekisi Ruotsin tavoin kansallisen linjauksen, että emme salli ydinaseita maaperällemme. Silloin muut puolueet sanoivat, että voimassa olevan ydinenergialain vuoksi tähän ei ole mitään tarvetta, sanoo Pia Lohikoski (vas.).

– Näin olisimme yhteisellä kannalla muiden Pohjoismaiden kanssa. Saisimme pidettyä kiinni toiveesta ydinaseettomasta pohjolasta viimeiseen asti, vastaa Anne Kalmari (kesk.).

SDP:ssä osa pitää selontekoa kuitenkin liian löyhänä rajoitteena.

– Suhtaudun parlamentaariseen sopimukseen epäilevästi, koska oikeistohallitus on kävellyt sen yli jo kahdesti. Ensin eduskunta hyväksyi yksimielisesti DCA-sopimuksen sillä edellytyksellä ettei ydinasepykälää romuteta. Toisen kerran Häkkänen, Orpo ja Stubb runnoivat muutosta läpi hakematta parlamentaarista yhteisymmärrystä, sanoo Timo Harakka (sd.).

– Ydinase on strateginen päätös siitä, että kaikki on pelissä. Tuomiopäivän ase. Ennemmin tulisi säilyttää rajauksia lainsäädännössä, vastaa Helena Marttila (sd.).