Ei oikeutta maassa saa Ken itse sit’ ei hanki.
Pitävätkö nämä runoilija Kaarlo Kramsun (k.1895) rivit edelleen paikkaansa 2020-luvun Suomessa?
Vanhusten osalta kyllä.
Eduskunnan apulaisoikeuasiamies Maija Sakslinin mukaan vanhukset ovat ryhmä, jonka puolesta korkein lainvalvoja on joutunut nyky-Suomessa taistelemaan.
Sakslin on hoitanut muun muassa juuri vanhusten hoivaan liittyviä kanteluita.
– Saako sellaista palvelua, kun on kokenut tarvitsevansa tai saako sitä riittävästi, Sakslin tiivistää kanteluiden sisältöä.
Vanhusten ihmisarvoa ei kunnioiteta
Ja Sakslin on taistellut. Viimeksi tammikuussa hän otti järeästi kantaa vanhustenhoidon puolesta.
Isoja säästöjä on tehty miettimättä, mikä vanhusten hoivan tarve on.
– Tällöin pääsee tapahtumaan asioita, mitä ei saisi missään tapauksessa tapahtua hyvinvointiyhteiskunnassa, Sakslin sanoo.
Tilanteen kärjistymisestä kertovat viime talven järkyttävät vanhusten kuolemat hoitopaikoissa.
Lue lisää: Hoitajat kertovat, miksi vanhusten epäselvät kuolemat laitoksissa eivät yllätä
Sakslin sanoo ymmärtävänsä hoitajia, jotka yrittävät kantaa vähenevällä henkilöstöllä vastuuta huonokuntoisista vanhuksista.
Mutta on Sakslinilla muutakin sanottavaa.
Tarkastusmatkat hoitolaitoksiin ovat tuoneet esiin myös toisen puolen.
– Valitettavasti välillä löytyy paikkoja, missä hoitokulttuuri ei ole perusoikeuksia toteuttavaa ja ihmisarvoa kunnioittava, Sakslin ruotii näkemäänsä.
Palvelutarpeeseen ei ole lainkaan vastattu tavalla, joka mahdollistaisi hyvän elämän.
Mikä hoivan riittämättömyyteen on sitten päällimmäinen syy, rahan puute vai huonot päättäjät?
– Laillisuusvalvojana en ota kantaa, Sakslin naurahtaa.
Päättäjät eivät aina osaa perusoikeuksia
Sakslin on toiminut apulaisoikeusasiamiehenä vuodesta 2010.
Millaisen kuvan hän on saanut suomalaisen virkakoneiston laintuntemuksesta ja kuuliaisuudesta?
Sakslinin mukaan meillä ollaan hyvinkin lainkuuliaisia ja lainsäädäntöä pyritään noudattamaan.
Puutteita on perusoikeusosaamisessa.
– Pitäisi valita aina ratkaisu, joka parhaiten edistää perusoikeuksien toteutumista. Tässä on parantamisen varaa, Sakslin toteaa.
Entäpä karmein laintulkinta, virkamiesten tai virkakoneiston mielivalta?
Kaikenlaista on kuulema nähty, mutta ei suoranaista vallan väärinkäyttöä.
Sen sijaan laiskuutta tai osaamattomuutta kylläkin, mikä ei olisi enää hyväksyttävää julkisessa tehtävässä ja virkavastuulla.
– Ylipäätään suomalainen oikeusvaltio kyllä toimii, Sakslin vakuuttaa.
Vähän kuin nyky-Suomen Hannu Karpo
Kun Hannu Karpoa ei enää ole, kenelle valittaa.
Suomalaiset ovat hyvin löytäneet eduskunnan oikeusasiamiehen valitusluukun.
Kanteluiden määrä eduskunnan oikeusasiamiehelle lähti jälleen nousuun vuonna 2025 yhteensä 7 321 kantelulla.
Tämä on kaikkien aikojen toiseksi suurin kantelumäärä – vain korona-ajan vuosi 2021 peittoaa viime vuoden.
Kanteluiden sisältö koskee etupäässä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja poliisia.
– On hirmuisen tärkeää, että meille kirjoitetaan, Sakslin kannustaa edelleen kansaa.
Ihmisten omassa asiassaan lähettämät huolenaiheet voivat olla hyvinkin merkittäviä oikeusasiamiehille.
Ne voivat tuoda tietoisuuteen ison rakenteellisen epäkohdan, johon tarttua.
Aina oikeusasiamiehet eivät voi auttaa, mutta Sakslin toivoo kansalaisten luottavan ja ymmärtävän eduskunnan ylimmän lainvalvojan luonteen.
Työ on vähän kuin Hannu Karpon jalanjäljissä kulkemista Sakslin myöntää.
– Me valvomme vallan väärinkäyttöä. Kansalaisille on olemassa joku taho, joka voi puuttua vallan väärinkäyttöön.
Viesti tekoälyajan päättäjille
Päättäjiä Sakslin haluaa muistuttaa tosiasiasta, kaikki kansalaiset eivät ole siirtyneet digi- ja tekoälyaikaan Suomessa.
THL:n tietojen perusteella arvioilta yli 300 000:lla yli 65-vuotiaalla ei ole digitaitoja.
Eduskunnan oikeusasiamiehet saavat vieläkin yksinkertaisia, käsinkirjoitettuja kanteluita koetusta epäoikeudenmukaisuudesta.
– Toivon Suomen viranomaiskoneiston vielä muistavan, että täällä on paljon ihmisiä, jotka eivät toimi digitaalisessa maailmassa, Sakslin muistuttaa lopuksi.
Maija Sakslin jää eläkkeelle tehtävästään maaliskuun lopussa.
Eduskunnan uutena apulaisoikeusasiamiehenä aloittaa Susanna Lindroos-Hovinheimo huhtikuun alussa.
Muokkaus 18.3.2026 kello 9.05: Korjattu uuden apulaisoikeusmiehen sukunimi, aiemmin jutussa luki Hovimeimo.