Ambulansseihin asennetaan yhä useammin ympäristöä kuvaavia kameroita.

Ylen selvityksen mukaan tallentavia ambulanssikameroita löytyy tällä hetkellä ainakin 15 hyvinvointialueelta. Myös poliisi käyttää hyödykseen ambulanssivideoita.

Kuvaamisesta ei ole keskusteltu julkisuudessa, eikä kameroiden olemassaolo ole yleisesti tiedossa. Kuvaamiseen liittyy runsaasti lainopillisia kysymyksiä, koska ambulanssien kamerat voivat tallentaa myös yksityisiä tiloja, kuten koteja ja pihapiirejä.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kertoo, että julkisella paikalla ambulanssi saa kuvata, mutta tilanne muuttuu, kun auto ajaa yksityisalueelle.

– Lähtökohta on se, että kotirauhan suojaamalla alueella ei saa kuvata, ellei siihen ole jotakin laillista perustetta.

Ambulansseissa on tyypillisesti 1–4 kameraa, jotka kuvaavat auton ulkopuolelle. Yleisin malli on auton keulassa oleva tallentava liikennekamera. Niiden lisäksi osassa ambulansseja on auton sivuille ja taakse kuvaavia kameroita.

Ambulansseissa on myös hoitotilan kameroita, joiden kuvaa voi katsoa ohjaamosta. Osassa ambulansseja ensihoitaja voi tarvittaessa käynnistää hoitotilan kameran tallennuksen.

Hyvinvointialueille aihe on epämieluisa. Yle yritti viikkojen ajan saada usean alueen edustajia haastatteluun kertomaan aiheesta. Ne suostuivat vastaamaan kysymyksiin vain sähköpostitse.

Yksi haastattelusta kieltäytynyt oli Etelä-Savon hyvinvointialueen akuuttipalvelujen tulosaluepäällikkö Marko Pylkkänen.

– Keskustelimme tästä toimialajohdon kanssa. Kyseessä ovat tekniset turvallisuuteen liittyvät ratkaisut ensihoitopalvelussa, joita emme halua tätä enempää julkisuuteen avata, hän kirjoittaa.

Aiemmin ensihoidon riittävyydestä, käytettävissä olevista laitteista ja henkilöstöstä on kerrottu julkisuudessa avoimesti.

Syksyllä 2025 sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikkö päätti, että turvallisuustilanteen vuoksi ambulanssien määrää, asemia ja ensihoitajien lukumäärää ei enää kerrota julkisuuteen.

Ambulanssien kuvaama materiaali kiinnostaa poliiseja

Ylen selvityksen mukaan ainakin kymmenen hyvinvointialuetta on luovuttanut ambulanssien kuvaamaa materiaalia poliisille.

Helsingin poliisista kerrotaan, että he pyytävät pelastusviranomaisten tallentamaa kuvaa esitutkintaa varten, jos sitä vain on saatavilla. Yksittäisiä pyyntöjä ei tilastoida.

Rikostarkastaja Jari Illukan mukaan kuvia pyydetään esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa ja tilanteissa, joissa ambulanssiin kohdistuu ilkivaltaa.

– Helsingissä on ollut noin kymmenen vuoden ajan ambulanssikameroita, ja viime vuosien aikana niiden määrää on lisätty, hän sanoo.

Illukan mukaan poliisi on pyytänyt videotallenteita vain harvoin, vaikka kameroita on paljon.

Tekniikka kehittyy nopeammin kuin lainsäädäntö

Ambulanssien kameroihin liittyy monenlaisia kysymyksiä, joista ei ole keskusteltu julkisuudessa.

Ambulanssi tallentaa kuvaa ja ääntä, joista voi tunnistaa työntekijöitä, potilaita, sivullisia ihmisiä ja paikkoja. Tästä syntyy henkilötietorekisteri. Se tarkoittaa, että ihmiselle pitäisi kertoa, mitä tietoja hänestä säilytetään ja miten pitkään.

Videot saattavat sisältää myös terveystietoja, jotka täytyisi pitää salassa.

Kotirauhan suojaamalla alueella kuvaamiseen pitäisi kysyä lupa. Käytännössä näin ei toimita, sillä ensihoitajat keskittyvät hätätilanteessa auttamaan ihmisiä.

Tällä hetkellä kuvaamisesta kertovat vain ambulanssiin kiinnitetyt tarrat.

– Hätätilanteessa olevat ihmiset eivät tule katsoneeksi, mitä ambulanssin kyljessä lukee, Matti Tolvanen arvioi.

Lisäksi on epäselvää, millaista videota hyvinvointialueet antavat poliisin käyttöön.

Lain mukaan terveystietoja saa luovuttaa poliisille, kun on tapahtunut törkeä rikos, kuten törkeä pahoinpitely tai tapon yritys. Terveystietoja voi luovuttaa myös silloin, kun henkilö uhkaa muiden ihmisten terveyttä.

Näitä lievemmissä tapauksissa, kuten pahoinpitelyissä tai ilkivallassa, terveystietojen luovuttamiseen tarvitaan suostumus.

Päätös ja vastuu kuvan luovuttamisesta on hyvinvointialueilla.

– Toki siinä tietynlainen ongelma on, jos ihmiset eivät tiedä, että ambulanssit kuvaavat ja kuvaa saatetaan käyttää rikostutkinnassa, Matti Tolvanen sanoo.

Tolvasen mukaan viranomaisten tietojenvaihtoa koskeva sääntely on tällä hetkellä puutteellista.

– Lainsäädännön puolella olisi selkeyttämisen tarvetta.

Ensihoitajilla on ollut hetken aikaa käytössä myös haalarikameroita, joita poliisi käyttää. Niitä kokeiltiin Pohjois-Savossa hankkeessa vuonna 2017.

Haalarikamerat eivät jääneet käyttöön, koska ei ollut selvää, voiko niitä käyttää potilaiden yksityisyyden suojan vuoksi.