Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pyysi viikonloppuna muita maita lähettämään sotalaivoja apuun Hormuzinsalmen avaamiseksi öljykuljetuksille. Suomi ei voi lähettää miinanraivausaluksia Hormuzinsalmelle.

Kokosimme tähän artikkeliin vastaukset seitsemään kysymykseen tilanteesta.

Onko Iran sulkenut Hormuzinsalmen?

Ennen Iranin sotaa Hormuzinsalmen kautta kulki noin 80 öljy- tai kaasutankkeria päivässä.

Iran on ilmoittanut, että se ei ole sulkenut Hormuzinsalmea, vaan syyttää siitä Israelia ja Yhdysvaltoja.

Liikenne on käytännössä kuitenkin lähes loppunut, sillä Iranin vallankumouskaarti on varoittanut, että laivoilla on reitillä riski joutua ohjus- tai droonihyökkäyksen kohteeksi.

Iranilla on hallussaan myös hyökkäysveneitä, miehittämättömiä pinta-aluksia, pikaveneitä, minisukellusveneitä ja vesijettejä, jotka on varustettu räjähteillä.

Ainakin kuusitoista Hormuzinsalmessa kulkenutta alusta on vahingoittunut sodan alettua. Iran on ilmoittanut aiheuttaneensa osan tuhoista.

– Ainoastaan ihan yksittäisiä kauppa-aluksia näyttäisi salmessa liikkuvan tällä hetkellä, ja tankkeriliikenne näyttää olevan koko lailla pysähdyksissä, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun merisotaopin pääopettaja, komentaja Sakari Soini.

Onko Iran miinoittanut Hormuzinsalmea?

Tästä ei ole tietoa. Yhdysvaltain presidentti sanoi, että jos niin on tehty, miinat täytyy raivata. Muussa tapauksessa USA vastaa sotilaallisesti 20 kertaa voimakkaammilla hyökkäyksillä kuin tähän saakka.

– Toistaiseksi kauppameriliikenteen lamauttaminen näyttää onnistuneen muilla aseilla kuin merimiinoilla. Tämä ei poissulje mahdollisuutta, etteikö Iran olisi kyennyt merimiinoja vähäisiä määriä laskemaan, tästä on viime päivinä esitetty ristiriitaisia näkemyksiä, Soini sanoo.

Iranin intresseissä voisi olla miinoittaa merialuetta, jotta se voisi painostaa Yhdysvaltoja ja Israelia lopettamaan sodan. Asiantuntija arvioi BBC:llä, että Iranin intresseissä saattaa olla miinoittaa salmi siitäkin syystä, että Israel ja Yhdysvallat eivät voisi tehdä sotilaallista maihinnousua alueella.

Tästä syystä esimerkiksi vuonna 1991 Yhdysvallat ja sen liittolaiset eivät tehneet maihinnousua Kuwaitiin.

Toisaalta Iranin halukkuutta miinoittaa vesialuetta saattaa rajoittaa se, että se saattaisi joutua itsekin kärsimään miinoista.

USA haluaa muita mukaan miinanraivausoperaatioon, millainen se olisi?

– Yhdysvalloilla on Persianlahdella tälläkin hetkellä miinatorjuntavoimaa. Heillä on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kolme rannikkosodankäyntiin soveltuvaa alusta, joilla kyetään miinan etsintään ja raivausoperaatiohin.

Miinanraivausoperaatio edellyttää kuitenkin turvallisuustilanteen paranemista alueella. Miinanravaus on hidasta ja vie aikaa.

– Iran näyttää pystyvän käyttämään edelleen tulta Hormuzinsalmen alueelle. Tästä syystä siellä olisi erittäin haastavaa operoida pitkiä aikoja miinantorjuntatehtävissä vihollisen tulen alla.

Soinin mukaan tilanne pitäisi saada ensin vakautettua niin, että välitön vaara Hormuzinsalmella operoivia aluksia vastaan saataisiin minimoitua.

Hän pitää mahdollisena, että Yhdysvallat joutuu turvautumaan rajoitettuun maaoperatioon, jotta droonien laukaisupaikkoja saataisiin tuhottua, koska pelkkä ilmaoperaatio ei näytä olevan riittävä.

Soinin mukaan Yhdysvallat lähettää Persianlahdelle maihinnousutukialuksilla varustetun merijalkaväen taisteluosaston johon kuuluu muun muassa maihinnousualus USS Tripoli mukanaan yli 2 000 merijalkaväen sotilasta.

Voisiko myös Suomi Nato-maana osallistua miinanraivausoperaatioon?

Suomen kolmea Katanpää-luokan miinanraivaajaa ei voida lähettää Hormuzinsalmeen, sanoo laivaston tiedotusjohtaja Annele Apajakari Ylelle. Kyse on alusten ominaisuuksista

– Ne on rakennettu sopimaan Suomen olosuhteisiin, Apajakari sanoo.

Hän lisää, että niitä käytetään vain Itämerellä. Ne rakennettiin aikana, jolloin Suomi ei ollut Naton jäsen.

– Siihen aikaan ei ollut suunnitelmia, että niitä tarvittaisiin missään muualla.

Voiko kauppalaivojen kulkua turvata sotilaallisesti?

Yhdysvallat voisi alkaa saattaa kauppa-aluksia aikaisintaan maaliskuun lopussa. Epäselvää on, suojelisiko Yhdysvallat vain USA:n lipun alla seilaavia vai kaikkia alueella kulkevia aluksia.

Kolmen-neljän aluksen saattaminen salmessa päivässä saattaisi vaatia jopa seitsemän tai kahdeksan hävittäjää sekä lisäksi lentokoneita, arvioi The Timesin haastattelema asiantuntija.

Soini arvioi, että saatto-operaatiota tuskin on ihan lähiaikoina tulossa.

– Alueen meriliikenteen volyymi on valtava. Pitäisi ensin varmistua, että Iran ei kykene käyttämään tulta Persianlahden tai Hormuzinsalmen lahden alueella tai että sillä ei ole intressiä käyttää sitä kauppamerenkulkua vastaan.

Monikansallisen alusosaston perustaminen, kokoaminen ja siirtäminen alueelle ei ole päivien homma vaan vie aikansa.

Soinin mukaan Yhdysvalloilla on alueella niin merkittävät merivoimat, että kauppamerenkulun turvaavaa saattotoimintaa kuitenkin voitaisiin tehdä.

Kuinka tärkeä reitti Hormuzinsalmi on raaka-aineiden kuljetuksessa?

Hormuzinsalmen kautta kulkee noin viidennes maailman tarvitsemasta öljystä.

Salmen kautta kuljetetaan öljyn lisäksi muita öljytuotteita ja kaasua Kuwaitista, Saudi-Arabiasta, Bahrainista, Arabiemiraateista ja Qatarista.

Viime vuonna maailman nesteytetystä kaasusta LNG:stä noin viidesosa kuljetettiin salmen kautta.

Lisäksi sen kautta kuljetetaan maataloustuotteita, kuten sokeria sekä alumiinia ja lannoitteita.

The Timesin mukaan kolmannes lannoitteista kulkee Hormuzinsalmen kautta.

Mitkä maat kärsivät eniten siitä, että liikenne salmessa on lähes loppunut?

Eniten riippuvaisia Lähi-Idän raakaöljystä ovat Filippiinit, Japani ja Pakistan, kertoo Reuters. Kaasusta taas Pakistan, Intia ja Bangladesh. Esimerkiksi Bangladesh on ilmoittanut sulkevansa yliopistoja säästääkseen energiaa.

Tilanne Hormuzinsalmella vaikuttaa myös lentopolttoaineen toimittamiseen. Reutersin mukaan Euroopan ja Afrikan tärkein lentopolttoaineen jalostaja Kuwaitissa ei ole voinut toimittaa polttoainetta lentoyhtiöille.