Koskahan olen viimeksi jännittänyt Oscareita näin paljon?

Suora lähetys alkaa Yle Teemalla ja Yle Areenassa kello 1 maanantain puolella, ja yöstä povataan kahden kauppaa. Sinnersillä on ennätykselliset 16 ehdokkuutta, One Battle After Anotherillakin komeat 13. Kaksikko jakanee keskenään ainakin parhaan elokuvan, ohjauksen, käsikirjoitusten, kuvauksen ja leikkauksen Oscarit.

Seuraan Oscareiden palkintosesonkia käytännössä vuoden ympäri, ja katsoin taas kaikki käsiini saamani ehdokaselokuvat, yhteensä 42 kappaletta. Jutun loppuun olen listannut ennustamani voittajat joka kategoriassa.

Kärkielokuvien välistä taistelua on ollut jännittävää vahdata, mutta draamaa on muuallakin. Gaalayön aattona useampi kategoria on teoriassa täysin auki.

Michael B. Jordan vs. Timothée Chalamet

Naispääosan Oscar-voittaja on tiedetty viime syksystä saakka. Hamnetin Jessie Buckley on kategorian ylivoimainen ennakkosuosikki.

Miesten puolella tilanne on kiinnostavampi.

Marty Supreme -elokuvaa tähdittävä Timothée Chalamet on vetänyt ehkä kaikkien aikojen viihdyttävimmän markkinointikampanjan, joka on samalla toiminut Oscar-kampanjana parhaan miespääosan Oscarille.

Chalamet on tehnyt Instagram-liven melkein mykkänä, järkännyt Marty Supremesta pop up -näytöksiä ja julkaissut ”vuodetun Zoom-palaverin”, jossa hän tekee pilaa itsestään. Haastatteluissa 30-vuotias näyttelijä on hokenut elokuvan Yhdysvaltojen ensi-iltapäivää: Marty Supreme, Christmas Day!

Chalamet on z-sukupolven filmitähti, joka tekee asiat omalla tavallaan. Turha nöyryys ei repertuaariin kuulu: hän on sanonut suoraan haluavansa olla yksi suurista näyttelijöistä, ja tehnyt sen eteen hartiavoimin töitä. Vuoden takaiseen Bob Dylan -elokuvaan hän opetteli soittamaan kitaraa, Marty Supremeen pelaamaan pöytätennistä.

Välillä esiintymiset ovat menneet mönkään. Viime viikolla Chalamet sanoi haastattelussa, ettei hän halua tehdä oopperaa tai balettia, koska ne ovat taiteenlajeja, joita pidetään väkisin hengissä.

Kulttuuriala reagoi, ja Oscar-ennustajat perässä. Chalamet’ta pidettiin pitkään selkeänä ennakkosuosikkina miespääosa-Oscarin saajaksi, mutta kalkkiviivoilla Michael B. Jordan meni ohi.

Oopperan dissaus tuskin ehti vaikuttaa tuloksiin, sillä Oscar-äänestys umpeutui ennen kohua. Pidän silti itsekin Jordania ennakkosuosikkina. Hän voitti Sinnersin kaksoisroolistaan Actor Awardin (ent. SAG-palkinto), ja edustaa paljon Chalamet’ta klassisempaa filmitähteä.

Jordan, 39, antaa haastatteluja harkitummin ja pysyy vaiti yksityiselämästään, kun taas Chalamet kukkoilee kumppaninsa Kylie Jennerin kanssa kaikissa mahdollisissa kekkereissä. Sellainen voi ärsyttää akatemian konservatiivisempaa siipeä.

Yhdysvallat vs. maailma

Vitsailin jo pari vuotta sitten, että Oscarit ovat pilalla, koska niissä palkitaan nykyään liian hyviä elokuvia. Enää ei voi naureskella akatemian sovinnaiselle ja kansallismieliselle maulle.

Elokuvan ystävän vinkkelistä muutos on tietenkin ollut ihana. Se on näkynyt Parasiten (Etelä-Korea), Putoamisen anatomian (Ranska) ja Olen yhä täällä -elokuvan (Brasilia) kaltaisten ei-englanninkielisten tuotantojen menestyksenä.

Tämä on seurausta siitä, että Oscar-akatemiaan on haalittu viime vuosina jäseniä Yhdysvaltojen ulkopuolelta.

Tänä vuonna iranilaisella Se oli pelkkä sattuma -elokuvalla on kaksi ehdokkuutta, brasilialaisella The Secret Agentilla neljä ja norjalaisella Sentimental Valuella peräti yhdeksän.

Sentimental Value on vahvoilla kansainvälisen elokuvan kategoriassa, ja The Secret Agentin pääosan näyttelevä Wagner Moura saattaa teoriassa yllättää: Golden Globeissa hän nappasi palkinnon Michael B. Jordanin nenän edestä.

Illan isot voittajat ovat silti todennäköisesti yhdysvaltalaisia.

Se ei haittaa, sillä molemmat ovat harvinaisen hyviä.

Ennustan videolla kaikki Oscar-voittajat. Lista löytyy myös tämän jutun lopusta:

Sinners vs. One Battle After Another

Sinners ja One Battle After Another ovat sellaisia elokuvia, joita Yhdysvalloissa tehdään nykyään kovin vähän: omaleimaisten ohjaajien jättituotantoja, jotka eivät ole jatko-osia tai kerro supersankareista.

Elokuvia, joista sekä kriitikot että iso yleisö ovat pitäneet. Signaaleja siitä, ettei kaikki toivo ole Hollywoodissa vielä mennyttä.

Sinners yhdistelee kauhua, draamaa, komediaa ja musiikkielokuvaa. Se käsittelee afroamerikkalaista kulttuuria ja sen riistoa syvällisesti ja viihdyttävästi.

Kotimaassaan Sinners oli viime vuoden katsotuin alkuperäiskäsikirjoitukseen perustuva elokuva. Palkinto tullee ainakin musiikista. Kuvaaja Autumn Durald Arkapawista saattaa myös tulla ensimmäinen palkittu naiskuvaaja Oscarien satavuotisessa historiassa. Ehdokkaanakin hän on vasta neljäs, ja ensimmäinen ei-valkoinen.

Euroopassa elokuva meni monelta ohi. Useampi on kysynyt minulta, koska Sinnersin pääsee näkemään täällä. No, se pyöri teattereissa viime keväänä ja keräsi vajaat 30 000 katsojaa. Nyt elokuvan löytää HBO Maxista ja vuokraamoista.

Tästä syystä veikkaan, että One Battle After Another vie lopulta monta ”pääpalkintoa”. Oscar-akatemia on paljon aiempaa kansainvälisempi, ja Yhdysvaltojen ulkopuolella One Battle After Another on todennäköisesti vahvemmilla.

Fasismin nousua, maahanmuuttokysymyksiä ja vastarinnan merkitystä käsittelevä elokuva on niin ikään vahvasti ajassa kiinni.

One Battle After Anotherilla Oscar-akatemia voi myös korjata sen lähihistorian suurimman vääryyden: ohjaaja Paul Thomas Anderson (Magnolia, There Will Be Blood) on sukupolvensa lahjakkaimpia elokuvantekijöitä, mutta hän ei ole voittanut urallaan yhtäkään Oscaria.

Uskon, että Anderson palkitaan lopulta sovitetusta käsikirjoituksesta, ohjauksesta ja parhaasta elokuvasta.

Lisäksi Sean Penn voittanee One Battle After Anotherista kolmannen Oscarinsa. Etukäteen on spekuloitu, tuleeko hän paikalle lainkaan. Golden Globeissa Penn pani tupakaksi, Oscareissa sitä tuskin sallitaan.

Itse veikkaan, että yrmy ukko juhlii voittoaan kotisohvalla rööki huulessa.

Korjaus 16.3.2026 klo 15.55: Jutussa luki aiemmin, että Autumn Durald Arkapaw on viides parhaan kuvauksen ehdokkuuden saanut nainen. Hän on oikeasti neljäs.