Erityisopettajien tarve Suomen kouluissa kasvaa, mutta siihen vastaaminen on vaikeaa, koska kukaan ei tiedä, minkä verran päteviä erityisopettajia on.
Suomessa ei pidetä opettajarekisteriä, mutta OAJ:n mielestä juuri se auttaisi saamaan paremman tilannekuvan.
– Kautta Suomen on haasteita saada rekrytoitua päteviä erityisopettajia. Mutta on vaikea saada tarkkaa tietoa, paljonko heitä pitäisi kouluttaa, harmittelee OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Erityisopettajista on ollut pula jo pitkään. Esimerkiksi Porissa perusopetukseen kaivattiin viime vuonna 18 erityisopettajaa, mutta paikoista 11 jäi täyttämättä.
Erityisopettajien tarve on lisääntynyt entisestään, kun esi- ja perusopetuksessa otettiin käyttöön oppimisen tuen uudistus viime syksynä. Uudistuksella vahvistetaan tuen saatavuutta ja varhaista puuttumista. Se nostaa osaavan erityisopetuksen kysyntää.
Myös aikuiskoulutustuen lakkautus vuonna 2024 on vaikuttanut tilanteeseen. Aiemmin erityisopettajista liki puolet oli luokan- tai aineenopettajia, jotka pätevöityivät erityisopettajiksi aikuiskoulutustuella.
Täydennyskoulutus houkuttelisi
Piia Virtanen on toiminut luokanopettajana noin 20 vuotta. Koivuhaan koulussa Paraisilla siirryttiin yhteisopettajuusmalliin jo ennen viimesyksyistä oppimisen tuen uudistusta. Virtasen kakkosluokassa se tarkoittaa 42 oppilasta, kahta luokanopettajaa ja yhtä erityisluokanopettajaa.
Yhteisopettajuudessa hän saa opettaa myös niitä oppilaita, jotka tarvitsevat erityistä, oppilaskohtaista tukea.
– Mieluiten tekisin työtäni erityisopettajan tiedoilla.
Epäpätevyys johtaa pätkätöihin
Erityisluokanopettaja Marko Brusila on hyvä esimerkki heistä, jotka ovat täydentäneet luokanopettajan koulutuksensa aikuiskoulutustuen turvin. Hän ehti työskennellä luokanopettajana alakoulussa kymmenisen vuotta, kunnes halu laajentaa repertuaaria heräsi.
– Ilman tukea kahden pienen lapsen asuntovelallinen isä ei olisi kyennyt opiskelemaan erityisopettajan pätevyyttä.
Brusilalle on kertynyt kokemusta alakoulun erityisluokanopettajuudesta ja yläkoulun laaja-alaisesta erityisopettajuudesta. Nykyään hän on turkulaisen Katariinan koulun yhdeksäsluokkalaisten erityisluokanopettaja.
– Erityisopettajien paikkoja on jatkuvasti auki, varsinkin isoissa kaupungeissa, sanoo Brusila.
Epäpätevä erityisopettaja voidaan palkata määräaikaisena enintään yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Marko Brusila kertoo, miten opettajien vaihtuvuus vaikuttaa koulutyöhön.
Täydennyskouluttautuminen erityisopettajaksi siinä vaiheessa, kun opettajalle on jo kertynyt koulukokemusta, on Brusilan mielestä pelkästään hyvä asia.
– On perspektiiviä ja ymmärrystä koulumaailmaan. Sen päälle täydennyskoulutus antaa lisäpalikoita kehittää omaa opettajuttaan ja oppilaiden kohtaamista.
Oikeus kelpoiseen opettajaan
Opettajarekisteri auttaisi OAJ:n puheenjohtajan Katarina Murron mukaan näkemään, paljonko erityisopettajia ja ylipäänsä opettajia eri koulutusasteilla pitäisi kouluttaa lisää.
Opettajien keskuudessa kiertääkin sanonta: koirista ja kompostoreista kyllä pidetään rekisteriä, mutta ei pätevistä opettajista.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) mukaan vuoden 2023 lopulla peruskouluissa työskenteli noin 9 000 erityisopettajaa.
Tuoretta tilastotietoa erityisopettajien pätevyydestä ei ole saatavissa. Vuoden 2019 kyselyyn osallistui noin 3 500 erityisopettajaa. Heistä 90,6 prosentilla oli muodollinen kelpoisuus. Epäpäteviä vastaajista oli noin 330.
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto pitää hälyttävänä niiden opettajien määrää, joilla ei ole tehtävään kelpoisuutta.
Opettajarekisteri on Murron mukaan jossain muodossa jo monessa maassa. OAJ on esittänyt myös opettajan ammattinimikkeen suojaamista.
– Suomi laahaa perässä ikävällä tavalla. Esimerkiksi Skotlannissa epäpätevää opettajaa ei hyväksytä edes sijaisuuksiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriössäkin kannetaan huolta erityisopettajien tilanteesta.
Opetusneuvos Marjo Vesalainen kertoo, että ministeriö on myöntänyt erityisopettajien lisäkoulutukseen erillisrahoitusta, jonka avulla yliopistot ovat lisänneet aloituspaikkoja erillisiin erityisopettajan opintoihin. Tukea on myönnetty vuosina 2023, 2025 ja 2026.
– Opinnot ovat olleet edelleen vetovoimaisia, Vesalainen sanoo.