Kovassa paineessa työskentelevät työllisyysalueet arvostelevat tiukasti toimeentulotuen uudistusta.

Maaliskuun alussa voimaan tullut uudistus kasvattaa työllisyyspalveluiden asiakasmäärää entisestään, mutta sen hyödyt työllisyyden edistämisessä ja säästöjen aikaansaamisessa ovat hyvin kyseenalaisia. Näin sanovat Ylen haastattelemat työllisyysalueiden johtajat.

– Uudistus tuo meille asiakkuuteen sellaisia ihmisiä, joilla ei ole käytännössä työhön mahdollisuuksia, eikä työkykyä jäljellä. Aika järjettömältä tämä tuntuu, sanoo Oulun seudun työllisyysalueen johtaja Mari Rautiainen.

Toimeentulotuen ehtoja muutettiin maaliskuun alussa niin, että työtä vailla olevan pitää ensin ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ja hakea työttömyysetuutta, ellei häntä ole erikseen todettu joko työkyvyttömäksi tai työkyvyltään alentuneeksi.

Tavoitteena on ehkäistä toimeentulotuella elämistä ja korostaa sen luonnetta viimesijaisena tukimuotona.

Pyöröovi pyörii

Toimeentulotuella elävien joukossa on ihmisiä, jotka ovat olleet pitkään etäällä työmarkkinoiden arjesta. Heillä voi olla taustalla vyyhtiytyneitä ongelmia ja jopa lääkärin toteama työkyvyttömyys.

Silti he eivät syystä tai toisesta ole päässeet esimerkiksi sairauseläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle.

– Täällä sitten uudelleen aletaan selvitellä, että olisiko sitä työkykyä jostain palannut. Sitten todetaan, että ei ole. Henkilö pääsee ehkä sairauslomalle, ja kun sairauspäiväraha loppuu, niin sitten takaisin toimeentulotukiluukulle ja sieltä sitten taas meille työnhakijaksi. Pyöröovesta tullaan ja mennään, Rautiainen sanoo.

Oulussa on laskettu, että uudistus tuo kaupungin työllisyyspalveluihin 800–1 000 uutta asiakasta.

Turun 23 kunnan työllisyysalueella arvio on noin 2 000 uutta asiakasta, joista 1 400 Turussa.

– Lukua voi suhteuttaa siihen, että yhden virkailijan tavoiteasiakasmäärä on keskimäärin 150. Pitää vielä muistaa, että tässä on kyse asiakkaista, jotka vaativat tavallista enemmän palvelua, sanoo Turun työllisyysalueen johtaja Jukka Varonen.

Tähänastiset kokemukset viittaavat Varosen mukaan siihen, että merkittävällä osalla uusista asiakkaista ei ole eväitä työmarkkinoille.

– Joissain tapauksissa virkailijat ovat epäilleet, onko asiakas oikeustoimikelpoinen. He tarvitsevat jotain ihan muuta palvelua kuin mitä me työvoimaviranomaiset voimme heille tarjota, Varonen sanoo.

Mari Rautiaisen tulkinta on, että uudistuksen yksi tavoite on siirtää kustannuksia valtiolta kunnille. Julkisen talouden kokonaisuudessa hän arvioi, että uudistus pikemminkin kasvattaa kuin vähentää menoja.

– Oulun seudun työllisyyspalveluihin täytyy toimeentulotukiuudistuksen ja siihen liittyvän yleistukilainsäädännön takia palkata 10 työntekijää lisää.

”Hyvä idea uhkaa mennä pilalle”

Työvoimapalvelut uudistettiin perusteellisesti vuoden 2025 alussa, kun ne siirrettiin valtiolta kuntien vastuulle.

Kunnat olivat siihenkin saakka vastanneet elinvoimasta ja yritystoiminnan edistämisestä omalla alueellaan ja työvoimapalveluiden ajateltiin sopivan samaan pakettiin.

Rautiaisen mukaan uudistuksessa oli hyvä idea, joka uhkaa mennä pilalle.

Erilaisten lakimuutosten seurauksena työvoimapalveluiden asiakkaiksi on alkanut tulla yhä enemmän ihmisiä, joiden tukemiseen työvoimapalveluilta puuttuvat sekä keinot että rahoitus.

– He olisivat ensisijaisesti hyvinvointialueiden tai joidenkin muiden heitä tukevien palveluiden tarpeessa. Työvoimaviranomaisten tavoitteet ovat aivan muualla kuin ihmisten kannattelemisessa yhteiskunnan jäsenenä.