VOOZH about

URL: https://yle.fi/a/74-20215448

⇱ Suomalainen Miriam pakeni Libanonista tyttärensä kanssa jo toistamiseen – ”Kukaan ei halunnut tätä sotaa” | Ulkomaat | Yle


Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön

Samalla kun maailman huomio on ollut Iranissa ja Hormuzinsalmella, Israelin iskut ovat tappaneet valtavasti ihmisiä Libanonissa.

Hyökkäyksen seurauksena on tähän mennessä kuollut maan viranomaisten mukaan yli 880 ihmistä. Kuolleiden joukossa on yli sata lasta.

Pommitusten aikana Beirutissa ollut suomalais-libanonilainen Miriam Azar sanoo, ettei ihmisillä ole Libanonissa juuri keinoja suojautua.

– Siellä on jatkuva pelko siitä, että isku voi tulla omalle kohdalle milloin vain ja missä vain, Azar sanoo Ylelle videohaastattelussa Brysselistä.

Yhteensä sota on tappanut jo lähes 2 400 ihmistä eri puolilla Lähi-itää.

Tiedot perustuvat maiden terveysviranomaisten, sisäministeriöiden ja asevoimien julkistamiin tietoihin.

Libanonilaiset suojattomia ilmaiskuja vastaan

Israel aloitti ilmaiskut Libanoniin 2. maaliskuuta sen jälkeen, kun Iranin tukema ääriliike Hizbollah oli tehnyt iskuja Israeliin.

Miriam Azar heräsi jo tutuksi käyneisiin räjähdyksiin – hän oli Beirutissa myös edellisen Hizbollahin ja Israelin välisen sodan aikaan vuonna 2024. Ensimmäisenä hän riensi varmistamaan, etteivät räjähdykset olleet herättäneet hänen kahdeksanvuotiasta tytärtään. Sen jälkeen hän varasi lentoliput, varalta kahdelle eri lennolle.

– Edellisen sodan aikana tyttäreni näki omin silmin pommituksen, jolla Israel tappoi Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin. Se todella pelotti häntä. Nyt hän sitten pakkasi heti oman laukkunsa ja halusi lähteä maasta, Azar kertoo.

Miriam Azar näki Israelin pommitusten jälkiä kotinsa ikkunasta Beirutissa 2. maaliskuuta. Kuva: Miriam Azar

Tiet olivat täyttyneet pitkistä bensajonoista ja ihmisistä, jotka keräsivät tarvikkeita varastoon, jo kahta päivää aiemmin Israelin ja Yhdysvaltojen aloitettua pommitukset Iranissa. Azarin oli hoidettava ennen lähtöään vuokranmaksu ja muita paperiasioita, jotka Libanonissa on pakko hoitaa paikan päällä virastoissa. Azar kertoo, että ulkona liikkuminen pelotti häntä.

– Israel on iskenyt myös kohteisiin, joihin se aiemmin ei ole iskenyt, Azar kertoo.

Israel on keskittänyt hyökkäyksensä Hizbollahin tukialueille Etelä-Libanoniin ja Beirutin eteläosaan. Se on antanut laajoille alueille evakuointimääräyksiä, mutta myös pommittanut asuinalueita ilman ennakkovaroitusta.

Toisin kuin Israelissa, Libanonissa ei ole ilmahälytysjärjestelmää tai laajaa pommisuojien verkostoa. Azar kertoo, että tukialueillaan Beirutin eteläisissä lähiöissä Hizbollah varoittaa mahdollisista ilmaiskuista ampumalla kivääreillä ilmaan.

Israelin ilmaiskun tuhoja Beirutin itäosassa sijaitsevassa hotellissa 4. maaliskuuta. Iskussa ei kuollut ketään. Kuva: Houssam Shbaro / AOP

Iskuista on saanut osansa liuta siviilikohteita.

Perjantaina Israel tuhosi Burj Qalawiyan kylässä sijaitsevan klinikan ja tappoi samalla 12 rakennuksessa ollutta terveystyöntekijää. Israelin armeija sanoo tutkivansa tapausta. Yhteensä pommitukset ovat tappaneet yli 30 hoitoalan ammattilaista.

Kuolettavien iskujen kohteiksi ovat lisäksi joutuneet esimerkiksi Beirutissa sijaitsevan yliopiston kampus ja tiheästi asuttuja lähiöitä.

Ihmisoikeusjärjestö The Human Rights Watch syyttää Israelia valkoisen fosforin laittomasta käytöstä iskuissaan asutulla alueella Etelä-Libanonissa. Valkoinen fosfori syttyy ilmassa, joten iholle joutuessaan se voi aiheuttaa vakavia palovammoja. Israel ei ole kommentoinut syytöstä.

Miriam Azar pääsi tyttärensä kanssa lähtemään Libanonista lauantaina 7. maaliskuuta. Reitti Beirutin lentokentälle kulkee kaupungin eteläisten lähiöiden kautta, joita Israel pommittaa kiivaimmin. Matkalla Azar kertoo nähneensä tuhottuja rakennuksia.

– Samalla tiellä Israelin isku oli osunut autoon vain tunteja aiemmin, Azar kertoo.

Miriam Azar työskentelee humanitaarisella alalla. Tämän kuvan hän otti itsestään kuvan Libanonissa helmikuussa 2026. Kuva: Miriam Azar

Lähes miljoona sisäistä pakolaista

Kuolemien lisäksi Israelin iskut ovat aiheuttaneet Libanonissa nopeasti humanitaarisen kriisin.

Israel on käskenyt siviilejä poistumaan laajoilta alueilta Libanonin eteläosasta. Noin neljän miljoonan asukkaan maassa jo yli 830 000 ihmistä on paennut kodeistaan.

Syvästä talouskriisistä ja aiemmista sodista kärsivä Libanon kykenee tarjoamaan majoitusta ja hätäapua vain osalle paenneista. Myös hotellit ja yksittäiset ihmiset ovat sulkeneet ovensa pakolaisilta siinä pelossa, että ne joutuvat Israelin iskujen kohteiksi.

– Myös meillä on tuttuja, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa. Monet libanonilaiset nukkuvat kaduilla, Azar sanoo.

Kodeistaan paenneiden telttoja Beirutissa 16. maaliskuuta. Kuva: Wael Hamzeh / EPA

Maanantaina Israel ilmoitti maaoperaation laajentamisesta Etelä-Libanonissa.

Azar kertoo, että libanonilaiset ovat väsyneitä ja vihaisia tilanteen vuoksi. Nyt pelkona on, että uusi eskalaatio johtaa myös maan sisäiseen turvattomuuteen.

Libanonin armeija on pyrkinyt riisumaan Hizbollahia aseista, mutta Libanonin keskushallinto on heikko ja äärijärjestöllä on maassa tiukka ote. Uuden sodan puhjettua Libanonin hallitus julisti Hizbollahin aseellisen toiminnan laittomaksi.

– Kukaan ei halunnut tätä sotaa, mutta taas meidät on vedetty mukaan konfliktiin, Azar sanoo.