Vasta suunnitteilla olevan uuden koulun taidehankinta on herättänyt keskustelua Tampereella.
Kaukajärven koulun uudisrakennukseen on tilattu muraalitaidetta, jonka hinnaksi on sovittu enintään 250 000 euroa ja arvonlisäverot. Taiteilijaksi valittiin tamperelainen muraalitaiteilija Sebastian Schultz.
Samaan aikaan kaupungilla on käynnissä tiukka talouskuuri, jolla tavoitellaan kymmenien miljoonien eurojen säästöjä. Maanantain kaupunginvaltuustossa hankintaa ihmetteli perussuomalaisten valtuutettu Joakim Vigelius.
Sivistyspalveluista vastaava apulaispormestari Anne-Mari Jussila (kok.) taustoittaa, että Kaukajärven koulun taidehankinnasta päätettiin jo viime valtuustokaudella. Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi sen vuosi sitten osana uudisrakennuksen tarveselvitystä.
– Emme halunneet talouden tasapainottamisessa lähteä tarkistelemaan vanhoja, jo tehtyjä, päätöksiä ja tekemään niihin muutoksia, Jussila sanoo.
Taiteilija toivoo työrauhaa
Viime vuoden joulukuussa Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi koulun hankesuunnitelman, joka sisältää myös taidehankinnan.
Taide nousi keskustelun aiheeksi vasta viime viikolla, kun museopalvelujohtaja Heidi Gottskalk teki hankinnasta viranhaltijapäätöksen. Siitä ja 250 000 euron palkkiosta kertoi ensimmäisenä Aamulehti.
Sosiaalisessa mediassa keskustelu lähti laukalle, kun kouvolalainen kuntapoliitikko väitti Facebook-julkaisussaan, että valituksi tullut taiteilija olisi Tampereen pormestarin Ilmari Nurmisen ystävä.
Pormestari Nurminen oikoi vääriä tietoja alkuviikosta X-tilillään. Nurminen kirjoitti, ettei tunne taiteilijaa eikä ole ollut tekemisissä taidehankinnan kanssa.
Taiteilijan valinnasta päätti tammikuussa kaupungin virkahenkilöistä ja rakennuksen tulevista käyttäjistä muodostuva taidehankintatyöryhmä.
Valituksi tullut Sebastian Schultz toivoo, että saisi tehdä työnsä rauhassa. Hän sanoo, että keskustelu on tuntunut ikävältä.
– Se on selvästi populistista öyhötystä. En olisi ikinä ajatellut, että tekemällä työtäni joutuisin tällaisen keskustelun keskipisteeksi.
Työ kestää kolme vuotta
Alustavien suunnitelmien mukaan Schultz tekee uuteen Kaukajärven kouluun viisi suurta seinämaalausta. Muraalit sijoitetaan niin, että myös ohikulkijat voivat nähdä ne.
Maalaukset kertovat rakennuksen käyttäjistä. Uudisrakennukseen tulee koulun lisäksi tilat päiväkodille, kirjastolle ja nuorisopalveluille. Rakennuksen tulevat käyttäjät ovat esittäneet ideoita muraalien aiheiksi.
– Ajatuksena on kertoa kasvutarina. Olen saanut koululaisilta, opettajilta ja kirjaston henkilökunnalta ehdotuksia, mitä sinne voisi tulla, Schultz kertoo.
Schultz on päätoiminen kuvataiteilija ja yrittäjä, joka opiskelee taiteen maisteriksi Taideyliopiston kuvataideakatemiassa. Hänen teoksiaan voi nähdä Tampereen Laukontorilla, Ratinassa ja Pispalassa.
Kaukajärven koulu on hänen ensimmäinen suuri työnsä. 250 000 euron palkkio sisältää kaikki kulut: taitelijapalkkion, materiaalit, nostimet, telineet, aputyövoiman, vakuutukset, taiteen suojauksen ja valaistuksen.
– Minulla menee vuosi luonnosten tekemiseen ja kaksi vuotta toteutukseen. Alustavien suunnitelmien mukaan maalauksia tulee todennäköisesti viisi. Siinä eivät mielestäni ole kyseessä mitkään helpot rahat, Schultz sanoo.
Sopimuksen mukaan teos valmistuu viimeistään kesällä 2030. Uudisrakennus on tarkoitus ottaa kokonaisuudessaan käyttöön vuonna 2031.
Taustalla yli 60 vuotta vanha päätös
Taidehankinnan taustalla on prosenttitaiteen periaate, johon Tampere sitoutui jo vuonna 1964.
Se tarkoittaa sitä, että kaupunki käyttää osan rakentamisbudjetista kohteen taiteeseen. Yleensä taideprosentti vaihtelee puolesta kahteen.
Kaukajärven koulun kustannusarvio on noin 57 miljoonaa euroa. Seinämaalausten osuus on puoli prosenttia.
Uutta prosenttitaidetta tulee, kun kaupunkiin rakennetaan uusia väyliä, kouluja ja päiväkoteja. Kuvagalleriassa on esimerkkejä viime vuosilta.
Apulaispormestari Anne-Mari Jussilan mukaan prosenttitaiteesta tinkiminen ei ole ollut suunnitelmissa – ainakaan vielä.
– Tämä koalitio tuskin päätyy pienentämään julkisen taiteen rahoituspohjaa. Tulevaisuudessa joudumme kuitenkin yhä miettimään, miten talouden tasapainottaminen vuoteen 2029 mennessä onnistuu.
