Enää ei ole puhelunvälittäjiä, hissinkuljettajia, raitiovaunun rahastajia tai tukkijätkiä.

Mutta onko jatkossa myöskään kääntäjiä, koodareita, kirjailijoita tai puhelinmyyjiä?

Tekoäly tuhoaa ammatteja ja vie työt, kertovat uutiset.

Teknologia on ennenkin muuttanut ammatteja, ja jotkin ovat vaipuneet kokonaan unholaan. Mitkä ammatit ovat nyt katoamassa?

Tätä on tutkinut esimerkiksi Microsoft. Se selvitti, mitkä ammatit hyötyvät eniten tekoälyn chatboteista analysoimalla Bing Copilotin käyttöä ja vertaamalla sitä ammattitietokantaan.

Tulos oli, että tekoäly muokkaa enemmän toimistotyötä kuin fyysistä työtä.

Tässä Microsoftin lista:

Myös tekoälyfirma Anthropic tutki maaliskuussa 2026, miten tekoäly vaikuttaa työmarkkinoihin. Tutkimus perustui Clauden käyttödataan.

Anthropicin analyysin mukaan tekoäly ei ole vielä tuhonnut töitä.

Lisäksi kuilu sen välillä, mitä tekoäly voisi tehdä ja mitä se oikeasti tekee töissä, on valtava.

Tuho ei näy, ainakaan vielä

Kiinnostavaa Anthropicin tutkimuksessa on, että eniten uhanalaisina pidetyt ammatit kuten ohjelmoijat, asiakaspalvelijat ja tiedonsyöttäjät eivät ole kokeneet merkittävää työttömyyden kasvua.

Anthropicin tutkijat Maxim Massenkoff ja Peter McCrory vertaavat tilannetta internetin läpimurtoon. Vaikutukset tulevat hitaasti ja epäselvästi, eivät yhtäkkiä kuten vaikkapa koronan aiheuttama shokki.

Tässä lista:

Suomessa ei näy vielä merkittäviä muutoksia

Myös Suomessa tutkijat ovat kartoittaneet tekoälyn vaikutuksia eri ammatteihin. Etlan tutkimuksen mukaan lähes kaikissa ammateissa on tehtäviä, joihin tekoäly voi vaikuttaa.

Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen muistuttaa, että kyse on laajasta ilmiöstä.

Historiallisesti teknologiamurrokset ovat korvanneet helppoa suorittavaa työtä, mutta nyt tekoäly muuttaa korkeamman osaamis- ja tulotason ammatteja. Tekoäly muuttaa siis asiantuntijatyötä.

Tällä videolla Rouvinen kertoo miten.

Kansantalouden tasolla tekoälyn vaikutukset eivät vielä näy. Etla on seurannut työn kysyntää ja palkkoja, mutta ei ole havainnut tekoälyn aiheuttamia muutoksia.

– Saattaa olla yksittäisiä aloja, kuten kielenkääntäminen, joissa vaikutukset ovat ilmeisiä, mutta koko talouden tasolla muutokset eivät vielä näy, Rouvinen sanoo.

Yhdysvalloissa on havaittu, että nuorten pääsy työmarkkinoille on vaikeutunut, ja he saattavat joutua tyytymään alhaisempiin palkkoihin. Ruotsissa samansuuntaista kehitystä on huomattu, mutta Tanskassa ja Suomessa ei.

Rouvisen mukaan maiden väliset erot selittyvät elinkeinorakenteella, ammattiliittojen roolilla sekä sillä, miten työnantajat suhtautuvat työntekijöiden täydentävään koulutukseen.

– Suomessa ei ole tekoälyn aiheuttamaa nuorten työttömyyttä tai vaikeutta tulla työmarkkinoille, mikä ei tarkoita sitä, etteikö nuorten työmarkkinatilanne olisi vaikea. Tekoäly ei ole meidän tulosten mukaan siinä osatekijä, Rouvinen sanoo.

Tärkeintä on se, miten tekoälyyn mukaudutaan

Tulevaisuuden suurin kysymys on Rouvisen mukaan se, miten ihmiset ja organisaatiot sopeutuvat muutokseen.

Hän viittaa Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserven skenaariotyöhön. Sen mukaan tekoälykehityksen myötä edessä saattaa olla joko ihmiskunnan loppu tai taloudellinen nirvana.

Tai jotain niiden väliltä.