Sanna Stellan vierailee Puoli seitsemän -lähetyksessä 1.4.

– Olen ollut pelle lapsesta asti, ei minulla ollut mitään vaihtoehtoja, Sanna Stellan toteaa uravalinnastaan.

Komiikan parissa työskennelleen Sanna Stellanin elämässä huumori on ollut aina mukana – paitsi pelastusrenkaana vaikeina hetkinä, myös tapana rakentaa siltoja ihmisten välille.

Tällä hetkellä huumorille on jälleen ollut tarvetta. Reilu kuukausi sitten Stellan lähti hiihtämään ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen ja kaatui pahasti.

Selkäranka murtui.

– Yritin naurattaa auttajia siellä lumessakin, kun odotimme ambulanssia. Makasin tunnin naama lumessa, enkä saanut liikkua, mutta pari läppää sain heitettyä.

Ennen ihmiset kertoivat kaikkia ihan pöyristyttäviä tarinoitaan. Ehkä ne nykyään luulevat päätyvänsä sketsiin.

Sanna Stellan

Pöljäily pelastaa

Sanna Stellan asuu neljän lapsensa kanssa, jotka ovat juuri täyttämässä 17, 14, 10 ja 7 vuotta, ja arjen pyörittäminen on pitkälti hänen vastuullaan.

Onnettomuuden jälkeen hän ei voinut hoitaa arjessa mitään. Silloin avuksi tulivat Stellanin läheiset ja ystävät – sekä huumori.

– Näyttelijäkaverini imuroivat kotonani erilaisissa hahmoissa, erilaisilla murteilla. Se oli upeaa. Myös muut ystäväni auttoivat ruoan ja lasten kanssa.

Stellanin ura on moninainen. Hän on näytellyt näytelmissä ja televisiosarjoissa, toiminut käsikirjoittajana ja tehnyt komiikkaa eri muodoissa. Lisäksi hän on työskennellyt toimittajana, juontajana ja kirjoittanut muun muassa kolumneja ja lastenkirjoja.

– Olen aina ollut tarinankertoja. Se yhdistyy näyttelemisessä ja kirjoittamisessa.

Stellan jakaa myös somessaan humoristisia videoita omasta arjestaan. Hän kertoo saaneensa palautetta, kuinka hänen pöljäilynsä on auttanut ihmisiä.

Eräs nainen kirjoitti olleensa työuupumuksen takia sängyn pohjalla eikä mennyt ulos ollenkaan, ennen kuin Stellanin videot saivat hänet lähtemään kävelylle.

Teflon-pannu vai valurauta

Sanna Stellan ei halua olla kenenkään opettaja tai esikuva, vaan pikemminkin luoda omaa universumia, missä on sallittua olla oma itsensä ryppyineen kaikkineen. Se on hänelle tilan tekemistä inhimillisyydelle.

Stellan uskoo, että huumorilla voi välttää myös katkeroitumista.

– Nauramisella voi pienentää ikävät asiat semmoisiksi naurettaviksi rääpäleasioiksi, mitä lähes kaikki asiat maailmassa lopulta ovat.

Hän kutsuu itseään teflon-pannu-ihmiseksi valurautapannun sijaan, sillä teflonista kaikki valuu pois, eikä pala kiinni. Stellan ei halua jäädä jumittamaan asioihin, vaan pitää katseen eteenpäin.

Sanna Stellan on kehittänyt konkreettisen tavan käsitellä mieleen nousevia huolia ja tehtyjä mokia.

– Kyllä minäkin märehdin aina välillä. Mutta sitten teen ihan eleen kädellä, ja sanon, että hus pois! Meillä on ystävien kanssa semmoinen tapa sanoa, että nyt on jurnutettu tarpeeksi, nyt ei jurnuteta tätä enää yhtään.

Suksi petti, elämä ei

Sanna Stellan kuvailee itseään ekstrovertiksi, joka saa energiaa ihmisistä. Sen lisäksi hän juttelee mielellään vieraiden ihmisten kanssa heidän elämistään. Tosin tarinoita hän kuulee nykyään harvemmin.

– Ennen ihmiset kertoivat minulle kaikkia ihan pöyristyttäviä tarinoitaan. Ehkä ne nykyään luulevat päätyvänsä sketsiin, hän naurahtaa.

Nauramisella voi pienentää ikävät asiat naurettaviksi rääpäleasioiksi.

Sanna Stellan

Stellanin elämänasenne on vienyt hänet pitkälle. Hän ei odota, että asiat tapahtuvat – hän panee ne tapahtumaan. Hän ei kuitenkaan usko, että jokainen on täysin oman elämänsä herra.

– Elämässä tulee odottamattomia asioita. Minullakin on kaksi avioeroa takana. Asiat eivät aina mene niin kuin on päättänyt.

Onnettomuudesta toipuessaankin hän on elämäänsä tyytyväinen.

Stellanin yhteistyössä vaihtuvien tekijöiden kanssa käsikirjoittama näytelmätrilogia on pyörinyt jo 13 vuotta ja esitykset jatkuvat keväällä. Sen lisäksi Stellan aloittaa tänä keväänä uuden projektin Krisse Salmisen kanssa.

– En tarvitse lomaa omasta elämästäni. Jos elämä nyt loppuisi, niin olisin tehnyt juuri niitä asioita, mistä tykkään.