Parinkymmenen ukrainalaisen joukko on pakkautunut rukoilemaan pieneen tilaan sunnuntaisena aamupäivänä.

Kirkkona toimii pieni ulkorakennus turkulaisella omakotitaloalueella.

Yhteisö on aiheuttanut Turussa kiistan ortodoksikirkkojen välillä:

Kaksi eri seurakuntaa kilpailee Ukrainasta tulleista pakolaisista, joista useat ovat uskonnoltaan ortodokseja. Suomen ortodoksikirkon johtaja ei hyväksy alueelle uutta seurakuntaa.

– Nykyisessä maailmantilanteessa, kun tiedämme Moskovan pyrkimyksistä vaikuttaa eri alueilla, näen tässä ilmiössä uhkia koko yhteiskunnalle, ei ainoastaan kirkolle, sanoo arkkipiispa Elia.

Yhteisö on vuonna 2023 perustettu turkulaisseurakunta. Jäseniä sillä on tiettävästi muutamia kymmeniä.

– Emme riko mitään Suomen lakeja emmekä kanonisia sääntöjä, seurakunnan pappi Oleksandr Ševtšenko sanoo ja viittaa kirkkojen toimintaa ohjaaviin perinteisiin sääntöihin.

Seurakunta kuuluu Ukrainassa toimivaan kirkkoon, jonka suhde Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eli Moskovan patriarkaattiin on epäselvä.

Kirkko väittää irtautuneensa Moskovasta hyökkäyssodan alkamisen jälkeen, mutta Ukraina on paljastanut kirkon sisältä Venäjä-mielistä toimintaa.

Ukrainan turvallisuuspalvelu on löytänyt uskonjohtajilta muun muassa Venäjän propagandaohjeita, ja maan ulkomaantiedustelun mukaan kirkon toimintaa ulkomailla rahoittaa Venäjään kytkeytyvä oligarkki.

Ylen tietojen mukaan Turussa toimivassa seurakunnassa ei ole havaittu Venäjän vaikuttamistoimintaa. Suomen uskonnonvapauslaki antaa oikeuden seurakunnan toiminnalle.

Pappi Oleksandr Ševtšenko on yksi seurakunnan perustajajäsenistä.

Hänen mukaansa ukrainalaisilla voi olla henkilökohtaisia syitä hakeutua uuteen turkulaisseurakuntaan.

Ševtšenko mainitsee kirkkoslaavin käytön suomen kielen sijaan sekä kirkkopyhät, joita juhlitaan eri aikaan kuin länsieurooppalaisissa kirkoissa.

Arkkipiispa Elia näkee tilanteen toisin.

– Tämä on täysin villiä toimintaa. Mikään toinen ortodoksinen kirkko ei saisi tunkeutua toisen alueelle. Se on loukkaus Suomen ortodoksisen autonomisen kirkon asemaa kohtaan, hän sanoo.

Turkuun perustettu uusi ortodoksinen yhteisö on osa ilmiötä, jossa vastaavanlaisia seurakuntia on syntynyt ympäri Eurooppaa. Verkostoon kuuluu yli 80 uutta seurakuntaa.

Yhteistä niille on, että ne on perustettu vuonna 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyssodan jälkeen.

Alla oleva video näyttää, mihin maihin verkosto on levittäytynyt. Verkosto kuuluu metropoliitta Onufrin johtamaan kirkkoon, jonka suhde Moskovaan on iso kiistan aihe Ukrainassa.

Ukrainassa toimiva kirkon johto väittää, että kirkko ei ole enää osa Moskovan patriarkaattia.

Myös turkulaisseurakunnan pappi Ševtšenko kiistää, että kirkolla olisi yhteys Moskovaan. Pappi kertoi seurakunnan toiminnasta Turussa Ylen toimittajalle, mutta ei halunnut antaa haastattelua videokameran edessä.

– Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen oli kirkolliskokous, jossa katkaisimme siteemme Moskovan patriarkaattiin, Ševtšenko sanoo.

Tilanne on kuitenkin hämärämpi.

Ukrainan hallinnon tekemän selvityksen mukaan kirkko on edelleen osa Venäjän ortodoksista kirkkoa. Myös Helsingin yliopiston tutkija pitää kirkon toimintaa epäselvänä.

– Nykyinen epäselvä viestintä ja toiminta ruokkivat epäilyksiä siitä, että kirkko on edelleen liian läheisessä suhteessa Moskovan patriarkaattiin, kirkkohistorian professori Katharina Kunter kertoo.

Turkulaisseurakunta on ilmoittanut toimivansa Ukrainasta johdetun kirkon ”hengellisessä alaisuudessa”. Asia käy ilmi seurakunnan säännöistä, jotka Yle hankki patentti- ja rekisterihallinnon yhdistysrekisteristä.

Turkulaispappi Ševtšenko kertoo Ylelle, että hän vastaa toiminnastaan suoraan Ukrainaan, metropoliitta Meletyille ja arkkipiispa Onufrille.

Ukraina syyttää molempia Venäjä-yhteyksistä.

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU teki ratsian Meletyin tiloihin loppuvuodesta 2022 Länsi-Ukrainassa ja kertoi löytäneensä Venäjän ortodoksiselta kirkolta peräisin olevia propagandaohjeita.

SBU:n mukaan ohjeissa muun muassa neuvottiin pappeja esittämään, että Ukrainan valtio vainoaa kirkkoa.

Arkkipiispa Onufria Ukrainan turvallisuuspalvelu syyttää puolestaan yhteydenpidosta Moskovan kirkkoon sekä salatusta Venäjän kansalaisuudesta.

Ukrainan turvallisuuspalvelu epäilee myös, että seurakuntien toimintaa rahoittaa Venäjä-mielinen oligarkki.

Ukrainalainen Vadym Novinskyi on yksi Ukrainan rikkaimmista ihmisistä. Hän toimi pitkään Venäjä-mielisen puolueen kansanedustajana Ukrainassa, mutta häipyi maasta hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.

Sittemmin oligarkki on toiminut muun muassa diakonina Moskovan alaisessa ortodoksisessa kirkossa Sveitsissä.

Viime syksynä Ukrainan tuomioistuin antoi hänestä pidätysmääräyksen.

Yle kysyi turkulaispapilta uskonjohtajien toiminnasta, mutta Ševtšenko ei kommentoinut asiaa.

Hän kertoi sähköpostitse, että tietää metropoliitta Meletyin ja arkkipiispa Onufriin kohdistuvista syytöksistä vain tiedotusvälineiden kautta. Oligarkki Novinskyä hän kuvasi henkilöksi, josta ei tiedä juuri mitään.

Ukrainalainen media Liga.net uutisoi viime viikolla, että Moskovan patriarkaatin kirkot toimivat Belgiassa Ukrainan ortodoksisiksi seurakunniksi naamioituneina.

Lehden tiedustelulähteen mukaan uusien seurakuntien takana on yleensä juuri oligarkki Vadim Novynskyi.

Myös ruotsalainen tutkija pitää todennäköisenä, että Venäjä käyttää Euroopassa toimivia seurakuntia vaikuttamisen välineenä.

– Moskovan patriarkaatti on sodan alusta lähtien pyrkinyt tavoittamaan ukrainalaisia pakolaisia. Kirkko yrittää rakentaa läsnäoloa Ukrainan ulkopuolella ja käyttää ukrainalaisia pakolaisia vaikutusvaltansa kasvattamiseen, tutkija Patrik Oksanen sanoo.

Oksanen on tutkiva toimittaja, turvallisuuspoliittinen asiantuntija ja strateginen neuvonantaja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa.

Ruotsissa pakolaisvakoilu on kriminalisoitu lailla. Suomessa näin ei ole, mutta lakimuutos on valmisteilla.

Eduskunta alkaa käsitellä pakolaisvakoilun kriminalisointia toukokuussa.

Venäjä on järjestelmällisesti levittänyt väitettä, että Ukraina vainoaa ortodoksista kirkkoa.

Kirkkohistorian professorin Kunterin mukaan kirkon vainoamisnarratiivi on peräisin suoraan Moskovan pelikirjasta.

– Venäläiset ovat erittäin hyviä levittämään tätä narratiivia ja he levittävät sitä myös YK:ssa, eri neuvostoissa ja Yhdysvalloissa, Kunter huomauttaa.

Venäjällä voitonpäivä on militaristinen juhla, jota on viime vuosina hyödynnetty hyökkäyssodan propagandassa.

Ylen tietojen mukaan pappi Ševtšenko on järjestänyt muistojumalanpalveluksia myös sodan alettua, yhteistyössä joidenkin Turussa toimivien venäläistaustaisten yhdistysten kanssa.

Ševtšenko ei kiistä asiaa.

– En näe siinä ongelmaa. Sukulaisiani kuoli toisen maailmansodan aikana, Ševtšenko perustelee.