Hallitsemattomasti lisääntyvien populaatiokissojen määrä on alkanut pienentyä, kertoo Suomen eläinsuojeluyhdistys (SEY).

Arvio perustuu SEY:n jäsenyhdistyksiltä keräämään tietoon. Yhdistyksiä on noin 40 eri puolilla maata. Lisäksi SEY on kerännyt tietoa kuntien löytöeläintaloista ja valvontaeläinlääkäreiltä.

– Useat yhdistykset sanovat, että heidän alueellaan tilanne on paranemaan päin, sanoo SEY:n viestintäpäällikkö Maria Eiskop.

Joillakin alueilla populaatioita ei Eiskopin mukaan muodostu enää ollenkaan.

Populaatiot saavat yleensä alkunsa leikkaamattomista ja valvomatta liikkuvista lemmikkikissoista. Suomessa on satoja kissapopulaatioita ja yhdessä populaatiossa voi olla jopa sata kissaa.

SEY kutsuu tilannetta kissakriisiksi, joka on jatkunut jo pitkään. Myönteisen käänteen taustalla on vapaaehtoistyöntekijöiden pitkäjänteinen työ.

– Toki siinä auttaa, että meillä on valvontaeläinlääkäreitä [entistä] enemmän, ja uudessa eläinten hyvinvointilaissa säädös, joka kieltää lemmikkieläinten hallitsemattoman lisäännyttämisen, Eiskop sanoo.

Suurin osa karkureista hylätään

Suomalaiset hylkäävät arviolta kolme neljästä karanneesta kissasta, Eiskop kertoo. Näin siitä huolimatta, että suurinta osaa niistä on pidetty lemmikkeinä.

Hylkäykset voivat johtua osin vääristä mielikuvista.

– Kissa nähdään osin luonnonvaraisena eläimenä, j­­oka pärjää omillaan, ja jonka myös kuuluu kuuluisi pärjätä omillaan, Eiskop sanoo.

Hän lisää, että myös kissat tarvitsevat kuitenkin kodin ja ihmisen, joka huolehtii niiden hyvinvoinnista.

Tavoitteena leikkautuspakko

SEY ajaa lainsäädäntöön kissojen leikkautuspakkoa.

Leikkaaminen olisi SEY:n mukaan tehokkain keino kissapopulaatioiden ehkäisemiseen. Yhdistyksen mukaan esitys oli mukana edellisessä hallitusohjelmassa, mutta ei nykyisessä.

Leikkauksen hinta on runsaat sata euroa, ja SEY arvioi hintalapun pitkälti selittävän esityksen poisvetoa.

– Velvoite tulisi kissan omistajalle, ja luulen, että hallitus ei halua asettaa tällaisia velvoitteita, Eiskop arvioi.

SEY yrittää edistää myös kansallista kissarekisteriä, jonka kustannukset puolestaan tulisivat valtiolle.

– Koska koirarekisteri on jo rakennettu, niin todennäköisesti siinä voitaisiin käyttää samaa teknologiaa, Eiskop sanoo.

SEY myös rekrytoi parhaillaan uusia vapaaehtoisia kissakriisin selättämiseksi.