Taru Kyllönen, 24, valmistui viime vuonna.

Vuodenvaihteesta lähtien hän on ollut työtön, mutta työnhaun hän aloitti jo viime vuoden puolella.

– En ole varmasti ainoa, joka tuskailee sen kanssa, että on vaikea saada töitä, Kyllönen sanoo.

Hakemuksia on lähtenyt jo yli 50. Turhaan.

Työhaastatteluihin on tullut kutsuja, mutta enimmäkseen vastauksena on tullut suoria hylkäyskirjeitä. Kyllönen haluaisi työllistyä alalleen, viestintään tai journalismiin, mutta hän hakee myös muita paikkoja.

Nyt hän toteaa olevansa jo epätoivoinen.

– Pikkuhiljaa alkaa tuntua, että jaksaako tässä hakea työpaikkoja. Kaikista tulee vaan suoraan vastaus, että emme nyt valinneet sinua, Kyllönen sanoo.

Kyllönen kertoo, että myös samaan aikaan valmistuneet opiskelutoverit kamppailevat samojen ongelmien kanssa. Yhteisessä ryhmäkeskustelussa haikaillaan työpaikkoja.

Sama näkyy tilastoissa.

Nuoret naiset kovimmat kärsijät

Nuorten naisten työttömyys nousi vuonna 2025 eniten kaikista ikäryhmistä.

Se saavutti ja ohitti ensimmäistä kertaa nuorten miesten työttömyyden. Tämä on ensimmäinen vuosi kun näin tapahtui sitten vuoden 2009. Aiemmin miesten työttömyys on ollut korkeampi tässä ikäryhmässä.

Tilanne on siis kääntynyt tasa-arvoiseksi, mutta ei hyvässä mielessä.

Nuorten miesten työttömyys ei suinkaan ole vähentynyt, vaan naisten kasvanut. Kyse ei ole vain nopeasta käänteestä, vaan pidemmän ajan kehityksestä, kuten alla olevasta grafiikasta näkee.

Sosiaali- ja terveysala menetti työpaikkoja

Nuorten naisten työttömyyden kasvun taustalla on etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden työpaikkojen väheneminen.

– 80 prosenttia nuorista työllisistä on naisia sillä alalla. Kun työpaikat ovat vähentyneet siellä, se on vaikuttanut suoraan työllisyyteen, Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskinen, sanoo.

Myös kaupan ala on menettänyt työpaikkoja. Sekin näkyy sekä nuorten naisten että miesten työllisyyden vähenemisenä alalla.

Työttömyyden kasvuun vaikuttaa osaltaan se, että ihmiset aktivoituvat työnhaussa ja tulevat työvoiman ulkopuolelta mukaan työmarkkinoille.

Tämä selittää myös näennäisen ristiriidan siitä, että samaan aikaan sekä työllisyys että työttömyys voivat kasvaa.

Nuoret kärsivät suhdanteista herkimmin

Nuorten työllisyystilanne reagoi herkästi talouden suhdanteisiin. Heikossa suhdannetilanteessa nuorten on vaikeampi löytää töitä kuin muiden ikäryhmien.

– Nuorilla se näkyy kyllä välittömästi, jos on heikko suhdanne. Silloin heidän on hankalampi saada työpaikkoja, Taskinen sanoo.

Tämä näkyi esimerkiksi viime kesänä, kun kesätyöpaikat olivat tiukassa ja nuoria oli vähemmän työllisinä kuin tavallisesti.

”Työnantajat odottavat kokemusta”

Medianomiksi valmistuneen Taru Kyllösen kokemus on se, että työnantajat odottavat nuorilta hakijoilta paljon kokemusta, vaikka he ovat vasta valmistuneita.

– Monessa paikassa toivotaan, että olisi tosi paljon kokemusta, hän sanoo.

Kyllönen näkee useita syitä työllistymisen vaikeuksiin. Yleinen työttömyystilanne on huono ja lisäksi juuri media-alalla oli hänen valmistuessaan paljon muutosneuvotteluita käynnissä.

– Kokeneempia tekijöitä sai lähteä ja heitä on varmasti edelleen työttömänä, kilpailemassa niistä samoista paikoista, mitä me haetaan tällä hetkellä, hän sanoo.

Kyllönen arvelee, että hänen ikäluokassaan myös koronapandemialla on merkitystä. Se vaikeutti työharjoittelujen ja töiden saamista jo opiskeluaikana. Hän itse oli alan kesätöissä ja teki välillä myös siivoojan työtä, mutta nyt tilanne on hankala.

Alanvaihtoakin Kyllönen on pohtinut, mutta toisen tutkinnon suorittaminen ei houkuttele. Hän haluaisi mieluummin tehdä työtä, jota varten on opiskellut yli neljä vuotta.