Hämeen ammattikorkeakoulun keskustakampus lisäisi merkittävästi palvelujen kysyntää Hämeenlinnan keskustassa. Näin päätellään tuoreessa kaupungin teettämässä vaikuttavuusarviossa.

Selvitys on tukena päätöksenteossa, kun keskustakampuksen kohtalo ratkaistaan. Hämeen ammattikorkeakoulun hallitus käsittelee keskustakampusta seuraavaksi maaliskuun lopun kokouksessaan.

Jos kaikki sujuu jouhevasti keskustakampuksen sijainti voisi tulla kaupungin päätöksentekoon huhtikuussa. Varsinainen päätös rahoituksesta ja hankkeen toteutumisesta olisi valtuuston käsiteltävänä aikaisintaan kesäkuussa.

Arviossa uskotaan opiskelijoiden määrän kasvuun

Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) on tällä hetkellä noin 10 000 opiskelijaa ja henkilöstöä on noin 800. Alkuvaiheessa uusi kampus toisi keskustaan arvion mukaan noin 5 000 opiskelijaa ja työntekijöitäkin lähes 500.

Vuoteen 2040 mennessä opiskelijoita ja henkilöstöä uskotaan olevan enemmän. Esimerkiksi opiskelijoita tulisi nimenomaan keskustakampukselle parituhatta lisää.

Vaikuttavuusarviossa lasketaan, että keskustakampuksen opiskelijat käyttäisivät vuonna 2040 rahaa päivittäistavaroihin yli 22 miljoonaa euroa ja ravitsemuspalveluihin 3,8 miljoonaa euroa.

Summat eivät kokonaisuudessaan jäisi keskustaan tai edes Hämeenlinnaan, mutta iso osa kuitenkin.

Hämeenlinnan kaupungin elinvoimajohtaja Niklas Lähteenmäki uskoo, että keskustakampus toisi opiskelijoiden rahavirran selkeämmin kaupungin keskustaan.

Myönteisyys yllätti

Vaikuttavuusarviossa keskustakampus näyttäytyy hyvin myönteisessä valossa. HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä sanoo yllättyneensä, että arvio oli näin positiivinen.

Keskustan palvelujen kysynnän ja väestörakenteen monipuolistamisen lisäksi keskustakampus lisäisi sekä kaupungin että HAMKin vetovoimaa, sanotaan selvityksessä.

Niklas Lähteenmäki myöntää, että selvitys on myönteinen. Arvion on tuottanut FCG Rakennettu Ympäristö oy, joka on Lähteenmäen mukaan tehnyt vastaavia selvityksiä muihin kaupunkeihin.

Arviossa on pyritty tuomaan esiin vaikutuksia, jotka eivät ole helposti laskettavissa. Kaupungin näkökulmasta kampus on keskeinen asia nimenomaan keskustan kehittämisessä: keskustaan saadaan elämää, lisää toimintoja ja ihmisiä.

Lähteenmäki kuvailee keskustakampusta käänteentekeväksi mahdollisuudeksi.

– Tämän isompaa julkisen rahan panostusta keskustan elävöittämiseen ja keskustan toimintojen lisäämiseen on vaikea kuvitella.

Ahokallio-Leppälä ei epäile, etteivätkö lukemat opiskelijoiden määrän kasvattamisesta voisi pitää paikkaansa. Keskustakampuksen uskotaan nimenomaan houkuttelevan uusia opiskelijoita.

Suomi myös tarvitsee kansainvälisiä osaajia, vararehtori huomauttaa.

– Ajattelen, että jos Hämeenlinnasta muodostuisi eurooppalainen opiskelijakaupunki, se vaikuttaisi selkeästi opiskelijahankintaan. Kyllä HAMK lähtee siitä, että olemme opiskelijan ykkösvalinta.