Suomen Metsäkeskus tiedotti keskiviikkona, että metsänomistajille myönnettävän ympäristötuen kriteerit tiukentuvat välittömästi. Ehtoja tiukennetaan siksi, että tukeen varatut rahat eivät riitä kaikille halukkaille.

Metsänomistajat haluavat suojella metsiään määräaikaisesti selvästi enemmän kuin mihin valtion rahat riittävät. Viime vuonna ympäristötukiin käytettiin reilut 12 miljoonaa euroa, mutta kysynnän kattamiseen tarvittaisiin 15–20 miljoonaa euroa vuodessa.

Ympäristötukea maksetaan maanomistajalle metsän suojelemisesta kymmenen vuoden määräajaksi.

Rahaa enää vain merkittävimpiin luontoarvoihin

Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen kertoo, että maaliskuun 18. päivään mennessä vireille tulleet hakemukset käsitellään vanhojen kriteerien mukaan saapumisjärjestyksessä.

– Siitä eteenpäin tukea myönnetään vain metsälain mukaisille erityisen tärkeille elinympäristöille ja Metso-ohjelman ensimmäisen luokan kohteille.

Metso-ohjelmassa suojeltaville metsille on määritelty kolme eri tasoa, ja ympäristökorvausta voi saada nyt siis enää vain kaikkien merkittävimmille luonnontilaisille kohteille.

Rahoitettavia kohteita ovat esimerkiksi lehdot, korvet, pienvesien lähimetsät ja niiden välittömät lähiympäristöt, jos ne täyttävät Metso-ohjelman tiukimmat kriteerit. Luonnontilaisen kaltaisille lahopuustoisille kangasmetsille on asetettu kolmen hehtaarin minimikoko.

– Tavoitteena on, että näitä uusia tukikriteereitä ei lähdetä ihan heti muuttamaan, mutta seuraamme tilannetta, Partanen sanoo.

Suojellut hehtaarit vähenevät

Yksi syy määräaikaisten suojelukohteiden rahoitusvajeeseen on se, että ympäristötukea saa yksittäiseen kohteeseen enemmän kuin aikaisemmin

Vuoden 2024 alusta korvausta alettiin maksaa kuolleelle puulle. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö korotti viime vuonna keskikantohintaa, jolla tuen määrä lasketaan.

– Kesäkuun korotuksen jälkeen tukitasot ovat kasvaneet noin 20 prosenttia sopimusta ja hehtaaria kohti, Partanen kertoo.

Lisäksi tukihakemusten määrä on toipunut parin vuoden kuopastaan takaisin 1400 vuotuisen hakemuksen tasolle.
Ympäristötuen hakemusten määrä romahti, kun viranomainen lopetti metsänomistajien avustamisen niiden tekemisessä. Vuoden 2024 alusta lähtien hakemusten valmistelu on pitänyt hankkia esimerkiksi paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä.

Yllätys metsänhoitoyhdistyksille

Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen myyntipäällikkö Sami Paananen kertoo, että heillä oli ennakkoaavistus siitä, että tukiehdot voivat jossain vaiheessa kiristyä.

– Täysin yllätyksenä tuli Metsäkeskuksen ilmoitus, että muutos on voimassa välittömästi.

Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomessa on talven aikana valmisteltu kymmeniä hakemuksia ja niitä on edelleen jonossa. Nyt ne on kaikki arvioitava uudelleen.

Paanasen mukaan viesti metsänhoitoyhdistyksille on ollut se, että tukirahoja riittää ja kohteita rahoitetaan.

– Onhan tämä niin kuin märkä rätti kasvoille, hän sanoo.

Osa metsänhoitoyhdistyksistä on palkannut työntekijöitä tukihakemusten tekemiseen. Nyt niiden on arvioitava uudelleen, minkä verran resurssia työhön jatkossa tarvitaan.

– Tämä tapaus korostaa sitä, että bisnestä ei voi valtion tukien varaan rakentaa, koska päätökset voivat olla näin poukkoilevia, Paananen sanoo.

Ei systemaattista seurantaa

Ympäristötuella kymmeneksi vuodeksi suojeltuihin kohteisiin on aiemmin saanut uusia sopimuksia määrärahojen puitteissa. Kiristyneiden tukiehtojen takia joitakin päättyviä sopimuksia ei enää uusita.

Vuosien mittaan metsän luontoarvot kasvavat, ja osa alueista voi myös päästä pysyvän suojelun piiriin.

Metsäkeskuksen Partanen ei osaa sanoa, montako luontoarvoiltaan arvokasta metsäaluetta päätyy kymmenen vuoden suojelun jälkeen tukkipinoon. Syynä on se, ettei viranomainen seuraa systemaattisesti sitä, mitä suojelujakson jälkeen tapahtuu.

– Totuuden nimissä pitää sanoa, että osa kohteista menee sopimuksen jälkeen hakkuuseen, hän sanoo.