Pitkäaikainen altistuminen sodalle kuormittaa vakavasti Ukrainan nuoria.

Turun yliopistossa tehty tutkimuskatsaus osoittaa, että suuri osa sodalle altistuneista lapsista kärsii muun muassa posttraumaattisesta stressihäiriöstä, masennuksesta, ahdistuneisuudesta ja itsetuhoisuudesta.

Tutkimuskatsaus kattaa Ukrainan sodan eri vaiheet vuodesta 2014 nykyiseen täysimittaiseen hyökkäyssotaan.

Tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, tutkijatohtori Sanju Silwal työskentelee lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa. Hän on erityisen huolestunut itsetuhoisuudesta.

– Tämä on yksi tärkeimmistä asioista, joihin meidän pitää puuttua. Myös Ukrainan julkisen terveydenhuollon tulisi olla huolissaan siitä, että lapset pohtivat itsemurhaa.

Tutkimuksista selviää, että tytöt raportoivat poikia useammin ajatelleensa tai yrittäneensä itsemurhaa.

Pitkittyneellä sodalla on myös vaikutuksensa.

– Omissa tutkimuksissamme on selvinnyt, että molemmille sodan vaiheille altistuneista 11–17 -vuotiaista yli kymmenen prosenttia on yrittänyt itsemurhaa. Sodalle altistumattomista itsemurhaa on yrittänyt neljä prosenttia, kertoo professori Andre Sourander.

Kenenkään lapsen ei pitäisi Silwalin mielestä kokea sitä, mitä Ukrainan lapset joutuvat käymään läpi.

– He menettävät huoltajiaan tai todistavat siviilien kuolemaa. Se on kuormittaa heitä kovasti.

Kotiseudulta muuttaminen lisää riskiä

Tutkimusten mukaan noin 25–50 prosenttia ukrainalaisnuorista oli kokenut suoraan tai epäsuorasti sotaan liittyviä tapahtumia. Noin viidennes oli joutunut siirtymään kotiseudultaan joko Ukrainan sisällä tai ulkomaille.

Sota-alueella asuvilla on suuri riski saada mielenterveysongelmia, mutta myös kotiseudulta lähteminen kasvattaa riskiä. Silläkin on merkitystä, minne lapset ja nuoret siirtyvät.

– Vanhemmista erkaantuminen ja sosiaalisen tuen menettäminen aiheuttavat riskin saada mielenterveysongelmia. Ukrainaan jääneillä ja pakolaisina elävillä lapsilla on suuria mielenterveyden tuen tarpeita, minkä vuoksi tuen priorisointi ja laajentaminen on tärkeää, kertoo tutkijatohtori Sanju Silwal.

Perheitä on tuettava

Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa on kehitetty digitaalinen internetpohjainen ohjelma, jonka avulla vanhemmat voivat tukea lapsiaan stressitilanteissa.

Tutkijatohtori Sanju Silwal arvioi yhdessä professori Andre Souranderin kanssa, että Ukrainassa tarvitaan paljon tukea jatkossa, ja perheiden tukeminen on avainasemassa.

– Lapset ovat vasta kehitysvaiheessa eikä heillä ole keinoja käsitellä asioita. Vanhempien pitää luoda turvallisuuden tunnetta ja tukea lapsiaan käsittelemään tunteitaan ahdistavissa tilanteissa, kertoo Silwal.

Suomi voisi auttaa ukrainalaislapsia

Turun yliopistossa on tutkittu ukrainalaislasten ja nuorten mielenterveyttä Krimin miehityksestä lähtien eli yli kymmenen vuoden ajan.

Professori Andre Sourander ennustaa, että Ukrainassa on edessä valtaisa inhimillinen katastrofi tulevaisuudessa.

Suomalaiset voisivat auttaa, sillä jo nyt on saatu paljon tutkimustietoa ja yhteyksiä.

Turun yliopistossa työskentelee ukrainalainen professori Olga Osokina. Hän toimii myös Donetskin kansallisessa lääketieteellisessä yliopistossa Ukrainassa.

Vierailevana professorina Osokina auttaa Turun yliopistoa rakentamaan ymmärrystä lasten ja nuorten mielenterveydestä sodan runtelemassa Ukrainassa.

Turkulaiset ovat tehneet yhteistyötä useiden ukrainalaisten psykologien ja psykiatrien kanssa.

– Voisimme tuottaa tutkimukseen perustuvia palveluita, joita ukrainalaiset kollegat voisivat hyödyntää. Myös Ukrainassa on tehty korkeatasoista tutkimusta ja siellä on korkeatasoinen terveydenhuolto, kertoo Sourander.

Souranderin mukaan kyse on luonnollisesti rahoituksesta.

– Suomen valtio voisi profiloitua auttamaan Ukrainan lapsia ja nuoria. Tämä on toimintamme humanitaarinen näkökulma.