Kokkolalainen Henri Rantala huomasi muutoksen oman alueen työpaikkailmoittelussa alkuvuonna. Useita jo tutuksi käyneitä ilmoituksia oli hävinnyt Työmarkkinatorilta sen jälkeen kun Ylen MOT nosti esiin haamutyöpaikkojen suuren määrän.

– Se on kyllä loppunut niin kuin seinään siellä sen ohjelman jälkeen. Näköjään ne ovat huomanneet, että se ei enää mene oikein läpi, hän arvelee.

Rantala kertoi haastattelussa viime syksynä, kuinka yksi vuokratyöfirma oli suoraan myöntänytkin, ettei ilmoituksen takana edes ollut työpaikkaa.

Monilla vuokratyöfirmoilla on ollut tapana ilmoittaa työpaikoista jatkuvasti uudelleen ja haalia sillä tavoin työntekijärekisteriä. Nyt rekisterin kerääminen Työmarkkinatorilla kielletään selvästi, ja siihen aiotaan myös valvonnalla puuttua.

Tavoitteena on myös tuottaa luotettavampia tilastoja avoimista työpaikoista. MOT:n selvityksessä ilmeni, että ilmoitusten uusintajulkaisuista kertyi tilastoihin kuukausittain vähintään tuhansia ylimääräisiä työpaikkoja.

Henkilöstöala on huolissaan siitä, että työntekijärekisterin kartuttaminen estettäisiin kokonaan.

Keinoja tunnistaa sarjailmoittelua

Työministeri Matias Marttinen (kok.) havahtui ongelmiin, kun MOT toi niiden laajuuden esiin. Hän vaati nopeita korjaustoimia julkisin varoin kustannetun Työmarkkinatorin toimintaan.

Työmarkkinatorin sääntöihin on nyt kirjattu, ettei samaa työpaikkailmoitusta saa julkaista useaan kertaan näkyvyyden parantamiseksi. Siellä korostetaan, että toistuva ilmoittelu ”luo väärän mielikuvan ja vaikuttaa tilastointiin avointen työpaikkojen määrästä”.

Uusia valvontakeinoja on valmistellut KEHA eli Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus, joka ylläpitää Työmarkkinatoria. Se koosti aiheesta kahdeksansivuisen muistion.

Haamutyöpaikkoja on tarkoitus ryhtyä jäljittämään muun muassa uudella seurantasovelluksella. Sovellus pyrkii tunnistamaan esimerkiksi 1–3 viikon välein julkaistuja ilmoituksia, joissa haetaan tekijöitä hyvin paljon toisiaan muistuttaviin työpaikkoihin.

Uusi sovellus tulee työvoimaviranomaisten ja KEHAn käyttöön syksyllä. Sitä ennen KEHA tuottaa viranomaisille alueellisia datapaketteja. Niissä listataan työnantajia ja -välittäjiä, jotka ovat julkaisseet samansisältöisiä hakuja tiheään tahtiin.

Henri Rantala toivoisi myös, että työnhakija näkisi hakuilmoituksesta aina, kenelle vuokratyöfirma on hakemassa tekijää. Tähän ei ole tulossa muutosta.

Vuokratyöfirman täytyy kuitenkin jatkossa kertoa viranomaisille tarkempia tietoja asiakkaastaan eli tämän y-tunnus ja toimipaikka. Se parantaa mahdollisuuksia havaita ylimääräisiä ilmoituksia.

MOT:n viime syksynä tutkima data paljasti, että jotkut vuokratyöfirmat olivat ilmoittaneet työnantajaksi mitä sattuu. Se herätti epäilyksiä ilmoitusten aitoudesta.

Epäilyjä helpompi todistaa oikeiksi

Ilmoittelun valvonta kuuluu ensi sijassa paikallisille työvoimaviranomaisille.

Vantaan työllisyyspalveluissa uudet valvontatyökalut saavat kiitosta. Niiden avulla viranomaiset pystyvät myös perustelemaan aiempaa paremmin, miksi he epäilevät ilmoituksen aitoutta.

Vuokratyöfirmat julkaisevat yleensä ilmoituksiaan Työmarkkinatorilla suoraan omasta rekrytointijärjestelmästään. Valvonta tapahtuu siten vasta jälkikäteen.

Uudistusten jälkeenkin on mahdollista, että sääntöjen vastainen ilmoitus on esillä kolmisen viikkoa sen havaitsemisesta.

Ensin työnantajalla pitää olla mahdollisuus korjata ilmoitusta. Jos se ei riitä, viranomainen saa poistaa ilmoituksen hallintopäätöksellä.

Henkilöstöala täyskieltoa vastaan

Henkilöstöalaa edustava HELA pelkää, että Työmarkkinatorin uudistuksissa ”menee lapsi pesuveden mukana”. Tuleviin tarpeisiin hakemista ei pitäisi kieltää, korostaa HELAn toimitusjohtaja Merru Tuliara.

Hänen mukaansa on perusteltua kartoittaa hakijoita ennakolta esimerkiksi Lapin kausitöihin, akkutehtaisiin ja datakeskuksiin.

– Jos me vasta sitten aletaan etsimään työntekijöitä, kun tarve on asiakkaalla tarkasti tiedossa, niin se on jo auttamattomasti liian myöhäistä, Tuliara sanoo.

Myöskään Palvelualojen työnantajia edustava Palta ei kannata tiukkaa kieltoa rekisterin keräämiseen. Paltan mukaan kielto saattaa vähentää henkilöstöalan kiinnostusta ilmoittaa Työmarkkinatorilla.

– Se johtaa helposti siihen, että tuleviin tarpeisiin ei sitten käytetä Työmarkkinatoria, vaan muita joko kaupallisia tai yritysten omia alustoja, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki epäilee.

HELAn mukaan työnhakijalle pitää kuitenkin olla selvää, haetaanko tekijää vasta myöhemmin alkaviin töihin. HELA neuvoo nyt jäsenyrityksiään kertomaan siitä ilmoituksessa avoimesti.