KÖÖPENHAMINA Tanskan sotilaallinen varautuminen Grönlannissa oli viesti valtameren taakse Yhdysvaltoihin. Näin sanovat Ylen haastattelemat tutkijat Tanskan ulkopoliittisesta instituutista DIIS:stä.

Tanskan yleisradioyhtiö DR kertoi torstaina, että Tanska varautui tosissaan tämän vuoden alussa Yhdysvaltain mahdolliseen hyökkäykseen Grönlantiin. Uutinen perustuu DR:n keskusteluihin hallituksen keskeisten lähteiden, upseerien, korkean tason virkahenkilöiden ja tiedustelulähteiden kanssa Tanskassa, Ranskassa ja Saksassa.

Presidentti Donald Trump haluaa Grönlannin Yhdysvaltain haltuun ja väläytti aiemmin jopa voimankäytön mahdollisuutta.

Tammikuussa Tanska lähetti Grönlantiin sotilaita mukanaan muun muassa räjähteitä, joilla voisi tuhota lentokenttien kiitoteitä. Lastissa oli myös veripusseja haavoittuneiden varalle.

– Tanskalaispoliitikoiden oli näytettävä, että tässä menee linja, jota ei saa ylittää, sanoo DIIS:n vanhempi tutkija Ulrik Pram Gad.

Hänen mukaansa Tanska tasapainoilee suhteessaan Yhdysvaltojen kanssa. Yhtäältä Tanskan on sanottava Trumpille ei. Toisaalta Tanska pyrkii estämään tilanteen kärjistymisen, jotta Yhdysvallat ei vetäydy Euroopan puolustuksesta.

Pram Gad huomauttaa, että DR:n artikkeli ei osoita, että Tanskalla olisi ollut tiedustelutietoa Yhdysvaltain hyökkäyksestä.

Myös DIIS:n vanhempi tutkija Mikkel Runge Olesen sanoo uutisen vahvistavan aiemman käsityksen, että Tanska haluaa osoittaa Trumpille vastarintaa.

– Lisäksi Tanska haluaa näyttää, mitä poliittisia kustannuksia Yhdysvalloille koituisi sodasta yhden tai useamman Nato-liittolaisen kanssa.

Pääministeri Mette Frederiksen ei ole kommentoinut DR:n uutisen tietoja. Hän kuitenkin sanoi DR:n haastattelussa, että Trumpin toiveet eivät ole muuttuneet.

Pääministeri kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että neuvottelut Grönlannin tulevaisuudesta ovat käynnissä. Hän sanoi toivovansa parasta mahdollista lopputulosta.

Grönlantia on vaikea puolustaa

Varautumisesta huolimatta Tanska ei olisi ollut valmis Yhdysvaltain hyökkäykseen edes eurooppalaisten liittolaistensa tuella, tutkijat sanovat.

– Grönlanti on vaikea alue puolustettavaksi, jos uhkana on koko saaren valloittaminen. Mutta jos kyseessä on Grönlannin yhteiskunnan haltuunotto, puolustusta tarvitaan vain muutamassa paikassa, tutkija Pram Gad sanoo.

Näitä ovat Grönlannin pääkaupunki Nuuk ja sen pohjoispuolella sijaitseva Kangerlussuaqin lentoasema, joihin on rakennettu maan oleellinen infrastruktuuri.

Pram Gad tarkentaa, että Grönlanti ei ole siis maaperä, jonka voi yrittää valloittaa siinä missä Ukrainan tai Suomen.

Pram Gad arvioi, että Yhdysvaltain hyökkäys olisi koitunut Trumpille kalliiksi. Trump olisi ollut vastuussa siitä, jos yhdysvaltalaissotilaita olisi kuollut Grönlannissa. Myös markkinat olisivat kärsineet hyökkäyksestä.

Sotilaat Yhdysvaltain takia, ei Kiinan tai Venäjän

Aiemmin Tanskalla ei ole ollut juuri tarvetta varautua sotilaalliseen hyökkäykseen Grönlannissa.

– Sotilaat oli todennäköisesti suunnattu Yhdysvaltojen mahdollista hyökkäystä vastaan, vaikka poliitikot julkisesti väittivätkin sotilaallisen varautumisen olevan suunnattu Venäjää ja Kiinaa vastaan, Runge Olesen sanoo.

Runge Olesen sanoo, että Tanska ja Grönlanti eivät olisi voineet varautua sotilaallisesti aiemmin – eikä niiden olisi kannattanut tehdä niin. Trumpin reaktiot ovat arvaamattomia, ja riskinä olisi ollut maiden välien tulehtuminen entisestään.

Se kävi ilmi myöhemmin tammikuussa, kun muutamat Euroopan maat, Suomi mukaan lukien, lähettivät muutamia sotilaita Grönlantiin. Siihen Trump vastasi uusilla tulliuhkauksilla näitä maita vastaan.

– Siksi mielestäni oli järkevää toimia niin kuin toimittiin, Runge Olesen arvioi.

Videolla kööpenhaminalaiset kertovat, mitä ajattelevat maan turvallisuudesta parlamenttivaalien alla:

Euroopan maat ovat saaneet tarpeekseen Trumpin mielistelystä

DR:n uutisen mukaan monet eurooppalaiset maat ovat olleet valmiita antamaan Tanskalle ja Grönlannille niin symbolista kuin sotilaallista tukea.

– Olisimme tehneet lähes kaiken, mitä Tanska olisi pyytänyt, sanoo Tanskan ja Ranskan hallitusten yhteistyötä koordinoinut ranskalaisvirkahenkilö DR:lle.

DR ei ole saanut vahvistusta, olisivatko jotkut maat olleet valmiita lähettämään sotilaitaan Grönlantiin, jos Yhdysvallat olisi hyökännyt saarelle.

Tanskan ulkopoliittisen instituutin tutkijat sanovat, että Tanskan tähän mennessä saama tuki Euroopan mailta kertoo eurooppalaisten yhtenäisyydestä, mutta myös tanskalaispoliitikkojen jalkatyöstä.

Trumpin toisen kauden alusta alkaen pääministeri Frederiksen ja ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen ovat matkustaneet paljon tapaamassa eurooppalaisia poliitikkoja.

– Toki Euroopan mailla kuten Ranskalla on myös omat intressinsä pitää Eurooppa yhtenäisenä ja osoittaa se maailmalle, tutkija Pram Gad analysoi.

Tutkija Runge Olesen lisää, että monet maat ovat myös saaneet tarpeekseen Trumpin miellyttämisestä.

Grönlanti-kriisi ei hallitse Tanskan vaalikampanjaa

Tanskassa järjestetään parlamentin eli kansankäräjien vaalit vajaan viikon päästä 24. maaliskuuta. Tutkijoiden mukaan etenkin sosiaalidemokraattien Frederiksen ja keskustapuolueen Løkke Rasmussen ovat saaneet paljon näkyvyyttä Grönlanti-kriisin aikana. He voivat näyttää, että osaavat puolustaa maan yhtenäisyyttä.

Tärkeimmät vaaliteemat ovat kuitenkin kotimaisia, kuten varallisuusveron käyttöönotto, vastuullinen sikateollisuus ja maatalouden torjunta-aineiden vaikutus juomaveteen.

– Grönlanti ei ole suuressa osassa vaalikamppailua, sillä puolueiden näkemykset asiasta eivät juuri eroa toisistaan, Runge Olesen sanoo.