BRYSSEL Jos ei tule öljyä, ei tule rahaa, Unkarin pääministeri Viktor Orbán sanoi videolla viestipalvelu X:ssä pari päivää sitten.

Torstain EU-huippukokous ei saanut Orbánia taipumaan Ukrainan tukilainan hyväksymiseen.

Painostus on ollut kovaa. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sanoi, ettei ole koskaan kuullut yhtä tylyä kieltä huippukokouksessa.

Näin ei voi hänen mukaansa jatkua, vaan päätökset pitää voida tehdä määräenemmistöllä.

Kokouksen ensikertalainen, Hollannin uusi pääministeri Rob Jetten kuvasi, että tunnelma oli jäätävä, kun Ukrainan tukilainasta puhuttiin.

Orbán hyväksyi joulukuussa EU:n tukilainan Ukrainalle mutta estää nyt sen maksamisen. EU-johtajat syyttävät Orbánia sopimuksen pettämisestä.

Orbán pitää ehtona Ukrainan kautta kulkevan Družba-öljyputken korjaamista niin, että venäläisöljy virtaa Unkariin. Putki hajosi Venäjän pommituksessa tammikuussa.

Orpo: Öljyputki on tekosyy

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, että öljyputkeen vetoaminen on Unkarille tekosyy.

Esille oli Orpon mukaan tullut, että Venäjä on pommittanut putkea usein, se on hajonnut 20 kertaa ja Ukraina on aina korjannut sen. Nyt putkea ei ole Unkarin mielestä korjattu riittävän nopeasti.

Näin Orpo kommentoi tilannetta huippukokouksen jälkeen:

Todellinen syy Orbánin toimintaan ovat ensi kuun vaalit, joissa Orbán pelkää kärsivänsä tappion. Kampanjassaan Orbán maalailee Ukrainasta ja EU:sta uhkakuvia. Siihen sopii väite, että Ukraina estää Unkarin öljynsaantia.

Öljyä Unkari saisi esimerkiksi Kroatian kautta.

Kokouksesta lähtiessään Orbán väitti medialle, että EU rahoittaa ohjelmaa, jolla Unkariin halutaan vaihtaa Ukraina-mielinen hallitus. EU:ssa varmasti haluttaisiinkin EU-myönteinen pääministeri, mutta vaikuttamisesta jäsenmaiden vaaleihin EU pysyy kaukana.

Orbán ei näyttänyt kärsineen saamastaan mätkimisestä. Hän arvelee taistelun EU:ta vastaan kääntyvän ääniksi parlamenttivaaleissa.

Orpo varoittikin kokouksen alla, että EU-maiden johtajien ei pidä ruokkia toimillaan Orbánin vaalityötä.

Tästä syystä öljyputkelle ei haluttu omistaa kokouksessa liikaa aikaa. Ukrainan tukilaina käsiteltiin alta pois ensimmäisenä, eikä kokous jäänyt jumiin Orbániin.

Vaalien jälkeen tuki voi liikahtaa

Nyt odotellaan Unkarin huhtikuun 12. päivänä pidettäviä vaaleja. Kun kampanjointi loppuu, asiat voivat edetä, kävipä vaaleissa miten vain.

Moni johtaja uskoo, että komissiolla on jokin varasuunnitelma rahojen saamiseksi Ukrainaan. Kukaan ei tuntunut silti tietävän, mikä se olisi. Jopa Ranskan presidentti Emmanuel Macron oli tietämätön, vaikka ison EU-päättäjän olettaisi olevan kartalla kaikesta.

Ukrainan rahojen pitäisi komission korkean virkamiehen arvion mukaan riittää toukokuun alkuun. Aiempi takaraja oli huhtikuun alku, mutta kansainvälisen valuuttarahaston myöntämä kahdeksan miljardin euron laina on tullut avuksi.

EU:n tukilainalla on tarkoitus rahoittaa suurelta osin Ukrainan puolustusta. Viivästys hidastaa aseiden tilaamista.

Tyytymättömyys Orbániin oli huippukokouksessa laajaa. Unkaria tuki vain sitä yleensäkin peesaava Slovakia.

Päästökauppaa ei vesitetty

Sen sijaan EU oli jakautunut kahteen leiriin päästökauppakysymyksessä, ja siitä pelättiin isoa riitaa.

Italian ja Puolan vetämä maaryhmä halusi keventää päästökaupan teollisuudelle tuomia kuluja. Maat kärsivät Lähi-idän kriisin nostamista kaasun hinnoista.

Tšekin pääministeri Andrej Babiš totesi, että päästöoikeuksien hinnat ovat paljon ennustettua korkeampia ja tuhoavat Tšekin teollisuuden kilpailukykyä Yhdysvaltoja ja Kiinaa vastaan.

Vastapuolella muun muassa Suomi, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Espanja vastustavat päästökaupan heikentämistä. Näille uusiutuvaan energiaan tai ydinvoimaan panostaneille maille päästökauppa on suotuisaa.

Päästökaupan höllentäminen on maiden mukaan epäreilua, kun maat ovat investoineet etunojassa uusiutuvaan energiaan.

Lopputuloksena päästökauppaa ei vesitetty. Sen sijaan maat voivat kohtuullistaa energiakuluja tilapäisesti esimerkiksi tuilla.

Riitelyä voi vielä olla edessä, sillä komissio aikoo uudistaa päästökauppaa kesällä.